Viisas veneilijä huomioi saaristoluonnon vesillä liikkuessaan
Suomen rannikolla on lukuisia luonnonsatamia, jotka houkuttelevat veneilijöitä viettämään yönsä luonnon rauhassa ja tuulilta suojassa. Suojaisuus tekee luonnonsataman vedenalaisesta luonnosta tavallista herkemmän. Ne ovat myös mahdollisia uhanalaisten kasvien esiintymisalueita ja kalojen kutupaikkoja. Vene 02 Båt -messujen yhteydessä pidetyssä seminaarissa käsiteltiin veneilyn vaikutuksia luonnonsatamiin.
Veneilijän on hyvä ajaa luonnonsatamaan hitaasti. Näin minimoidaan aaltovaikutus eikä jarruttamiseen tarvita suuria tehoja. Jarruttaessa muodostuvat virtaukset vapauttavat pohja-aineksen ravinteet, mikä jouduttaa rehevöitymistä. Ravinnepitoiset vedet, kuten tiskivedet, pitää viedä riittävän etäälle rantaviivasta. Jos veneen moottorista tippuu pilssiin öljyä, vika on korjattava. Viisas veneilijä välttää myös melun aiheuttamista.
Nämä ja muita ohjeita veneilijälle on seminaarissa julkistetussa luonnonsatamaesitteessä (tilaustiedot alla). “Esite on ensiaskel WWF:n Operaatio Merenneidon veneilijöille kohdistetussa kampanjassa. Jatkossa esitellään luonnonsatamien luontoarvoja”, WWF:n meriasiantuntija Anita Mäkinen sanoo.
Veneilyn vaikutuksia luonnonsatamien vesikasvillisuuteen ja pohjaeläimistöön sekä pohjan roskaantumista selvitettiin v. 1994 ja 2001 viidessä etelärannikon luonnonsatamassa (Modermagan, Mellanlandet, Trelänningen ja Skyffelskär Tammisaaren saaristossa ja Bockhamn Pernajan saaristossa). Luonnonsatamien käyttö on kasvussa. Esimerkiksi Bockhamnissa yöpyi vuonna 1994 arviolta 600 venekuntaa. Vuodesta 1999 lähtien lahdessa on yöpynyt vähintään 1500 venekuntaa vuosittain.
Veneilyn vaikutus vesikasvillisuuteen näyttää selvältä: veneilyn eniten rasittamat alueet ovat lähes kasvittomia. Pohjasedimentin eläimistö on hyvin niukkaa kaikilla tutkituilla alueilla. Ihmisten mereen heittämät roskat näyttävät yleensä liittyvän joko muutaman satunnaisen venekunnan huolettomaan alkoholin käyttöön tai vahinkoihin. Valtaosa veneilijöistä kantaa vastuunsa ympäristöstä. Haitallisimpia tekijöitä ovat potkurivirrat ja veneilijöiden aiheuttama ravinnelisäys, joilla voi olla myös yhteisvaikutusta.
Lajit ovat saaristossa kotonaan, veneilijä vieraana
Vastuuntuntoinen veneilijä huomioi myös saaristossa elävät lajit vesillä liikkuessaan. Seminaarissa Itämeren lajeista käsiteltiin saariston lintuja, harmaahylkeitä ja pyöriäisiä.
Suomen rannikon linnusto on mielenkiintoinen yhdistelmä sisävesien ja valtamerien lajistoa. Yleisiä valtamerilajeja ovat mm. riskilä ja haahka, sisävesien lajeja mm. tukkasotka. Kaikkiaan saaristolajeja on kolmisenkymmentä. Ihmisen ja saaristolinnuston yhteinen historia on pitkä. Tuhansia vuosia linnut olivat tärkeä osa saariston asukkaiden ravintoa, nykyään elävän saaristomaiseman tärkeä osa.
Suomeen perustettiin viime vuonna seitsemän suojelualuetta harmaahylkeille ulkosaaristoon, Perämeren pohjukasta Suomenlahdelle. Niillä oleskelee alkukesällä pääosa manner-Suomen noin 1500 hallista. Häirinnän välttämiseksi suojelualueiden ytimessä ei saa liikkua alle puolen merimailin (n. 1 km) etäisyydellä hyljeluodoista. Koko suojelualueella liikkuminen on kielletty 1.2.-15.6. Veneilijän kannalta suojelualueista ei ole mainittavaa haittaa. Päin vastoin niiden lähistöllä tulee olemaan entistä suurempi mahdollisuus nähdä halleja.
Pyöriäinen on Suomen ainoa valaslaji. Vielä 1900-luvun alussa tehdyt havainnot ulottuivat pohjoisessa Kemin seudulle ja idässä Suomenlahden itäosiin saakka. Havaintojen määrä väheni 1960- ja 1970-luvuilla. Viime kesän ja syksyn aikana pyöriäinen havaittiin Suomen vesillä seitsemän kertaa. Syitä kannan pienenemiseen ovat ympäristömyrkyt, kalastusverkkoihin takertuminen sekä lisääntyneet vedenalainen melu ja liikenne.
Luonnonsatama-seminaarissa puhuivat meriasiantuntija Anita Mäkinen WWF:stä, meribiologi Jouni Leinikki Alleco Ky:stä, emeritusprofessori Martti Soikkeli WWF:stä, erikoissuunnittelija Lassi Karivalo Metsähallituksesta, dosentti Mikael Kilpi Yrkeshögskolan Sydvästistä ja ylitarkastaja Penina Blankett ympäristöministeriöstä. Seminaarin referaatit voi lukea klikkaamalla tästä.
Lisätietoja:
meriasiantuntija Anita Mäkinen, 040 52 714 25, anita.makinen@wwf.fi
tiedottaja Laura Saarilahti, 040 556 9860, laura.saarilahti@wwf.fi
Luonnonsatama-esitettä voi tilata Purjehtijaliitosta (www.purjehtija.fi), Veneilyliitosta (www.veneilyliitto.fi) ja WWF:stä (lähetä sähköpostia osoitteeseen info@wwf.fi).