WWF:n uusi raportti: Ilmastonmuutos uhkaa maailman arvokkaimpia luontoalueita
Ympäristöjärjestö WWF:n uuden ”Habitats at Risk: Global Warming and Species Loss in Globally Significant Terrestrial Ecosystem” -raportin mukaan ilmaston lämpeneminen uhkaa useita maailman ainutlaatuisista luonnonalueista. WWF käynnisti tänään 200 päivää kestävän ”Go for Kyoto” -kampanjan, jonka tarkoituksena on saada Kioton pöytäkirja ratifioitua 26.8. mennessä, jotta se voi astua voimaan vuoden 2002 aikana. Kampanja kohdistuu etenkin niihin 25 maahan, joilla on ratkaiseva merkitys sopimuksen voimaantulon kannalta. Myös Suomi EU-maana kuuluu niihin.
WWF:n raportti tarkastelee ilmastonmuutoksen vaikutusta maapallon arvokkaimpiin luontoalueisiin, ns. Global 200 -alueisiin. Global 200 on WWF:n biodiversiteettikartoitus, joka kattaa kaikki tärkeimmät luontotyypit, 238 luontoaluetta ympäri maailmaa. Raportissa keskitytään 113 maa-alueeseen ja todetaan, että laajat alueet tropiikista navoille ovat vaarassa. Erityisen haavoittuvia alueita ovat Kanadan arktinen tundra, Keski-Andien ylänkö Chilessä, Argentiinassa ja Boliviassa, Ural-vuoret, Mongolian ja Venäjän Daurian aro, Terai-Duarin savannialue Koillis-Intiassa, Australia ja Fynbos Etelä-Afrikassa. Ilmaston lämpeneminen muuttaa näiden alueiden luontaisia elinympäristöjä. Useat lajit ovat kykenemättömiä siirtymään uusille alueille tarpeeksi nopeasti, mikä lisää niiden häviämisen todennäköisyyttä.
“Ilmaston lämpeneminen uhkaa useita biologisesti kaikkein arvokkaimmista ekosysteemeistä. Jos kehitystä ei muuteta, tuhannet lajit kuolevat sukupuuttoon”, sanoo tohtori Jay R. Malcolm, yksi raportin kirjoittajista.
Raportilla WWF käynnisti teollisuusmaiden hallituksiin kohdistuvan ”Go for Kyoto” -kampanjan Kioton pöytäkirjan ratifioimiseksi ja voimaansaattamiseksi vuonna 2002. Kampanja jatkuu 26.8. asti, jolloin maailman johtajat kokoontuvat kestävän kehityksen huippukokoukseen Etelä-Afrikan Johannesburgiin. Kokouksessa raportoidaan kestävän kehityksen askeleista viimeisen kymmenen vuoden aikana. Jos Kioton pöytäkirjaa ei ole ratifioitu, syytä juhlintaan ei ole paljon.
Kampanjan kohteena on 25 teollisuusmaata, joiden on ratifioitava Kioton pöytäkirja, jotta se astuisi voimaan. Useat kehitysmaat sekä Romania ja Tsekin tasavalta ovat jo ratifioineet pöytäkirjan, mutta nyt 15 EU:n jäsenmaan, Venäjän, Japanin, Kanadan, Puolan, Bulgarian, Unkarin, Slovakian, Sveitsin, Viron ja Norjan on kannettava vastuunsa ilmastonmuutoksen kansainvälisessä hidastamisessa. WWF korostaa kansanedustajille ja valtioiden päämiehille ympäri maailman, että Kioton pöytäkirja on käännekohta ilmastonmuutoksen vastaisessa taistelussa ja kehottaa valtioita ratifioimaan sopimuksen mahdollisimman pikaisesti. Suomi aikoo ratifioida Kioton pöytäkirjan kesäkuun alkuun mennessä.
“Näiden 25 teollisuusmaan on aika kuunnella kansalaisiaan, yrityksiään ja tervettä järkeään ja iskeä ilmastonmuutosta vastaan”, sanoo Suomen WWF:n ilmastokoordinaattori Sami Wilkman.
Taloudelliset analyysit Kioton pöytäkirjan vaikutuksista osoittavat, että Japani ja Itä-Euroopan maat hyötyvät Kioton sopimuksen voimaantulemisesta ja EU:lle siitä koituu vain merkityksettömiä kustannuksia. Kioton pöytäkirja nauttii myös kannatusta yritysmaailmassa. Yli 150 yritystä 13 maasta tukee sen voimaanastumista jo vuonna 2002 (www.emission55.com). Näiden yritysten yhteinen liikevaihto vuonna 2000 oli noin 400 miljardia euroa.
Lisätietoja:
Ilmastokoordinaattori Sami Wilkman, 0400 849 477, sami.wilkman@wwf.fi
Raportin voi ladata pdf-tiedostona tästä
Lisätietoa Go for Kyoto -kampanjasta internetissä: www.wwf.fi/ilmastoratkaisut ja www.panda.org/goforkyoto