WWF: Suomen ja EU:n näytettävä esimerkkiä vesilintujen ja hanhien kevätmetsästyksen lopettamisessa
Euroopan unioni päätti eilen haastaa Suomi EY-tuomioistuimeen lintujen kevätmetsästyksen sallimisesta. Lintujen kevätmetsästys Suomessa on WWF:n mielestä nähtävä myös kansainvälisenä kysymyksenä. Suomen olisi yhdessä muiden EU-maiden kanssa näytettävä esimerkkiä mm. Venäjälle ja muille entisen Neuvostoliiton maille, jotta hanhien ja vesilintujen kevätmetsästys saataisiin loppumaan.
Kevätmetsästys Venäjällä ja muissa entisen Neuvostoliiton maissa on erittäin merkittävä uhka mm. maailmanlaajuisesti uhanalaiselle kiljuhanhelle (Anser erythropus).
WWF:n mielestä Suomen ja EU:n ympäristö- ja metsästysviranomaisten tulisi ryhtyä pikaisiin toimiin hanhien kevätmetsästyksen lopettamiseksi entisen Neuvostoliiton alueella. Kiljuhanhi on Pohjoismaissa sukupuuton partaalla, ja viimeksi kiljuhanhen pesintä on varmistettu Suomessa vuonna 1995. Tältäkin kesältä on Suomen Lapista kuitenkin havainto kiljuhanhesta läheltä perinteisiä pesimäalueita. Suurin uhka kiljuhanhikannoille on liian suuri metsästyksen aiheuttama kuolleisuus muuttomatkojen varsilla.
WWF vetoaa valtioneuvostoon, että se välittömästi muuttaisi metsästyskäytännön EU:n vaatimusten mukaiseksi ennen kuin asiasta saadaan EY-tuomioistuimen ratkaisu. “Kevätmetsästyksen lopettaminen on myös suomalaisten metsästäjien etu. Mikäli kevätmetsästys olisi sallittua EU:ssa laajasti, niin siitä johtuvat seuraukset löisivät suomalaisia metsästäjiä korville kutistuvien vesilintukantojen takia”, sanoo WWF:n kiljuhanhityöryhmän puheenjohtaja Aki Arkiomaa. WWF on myös jo aiemmin vedonnut suomalaisiin metsästäjiin, että nämä eivät osallistuisi Suomessa kiellettyyn hanhien kevätmetsästykseen mm. Venäjän Karjalassa.
Lintujen metsästys keväällä, niiden valmistautuessa pesimään on hyvän metsästystavan vastaista, ja on järkevämpää harjoittaa metsästystä syksyllä, jolloin metsästys kohdistuu pesimäkauden tuottoon. Nuorten lintujen kuolleisuus ensimmäisen talven aikana on luontaisestikin suurempaa kuin aikuisilla linnuilla.
Suomen WWF:n kiljuhanhityöryhmällä on kansainvälisesti merkittävä tehtävä lajin tutkimuksessa ja suojelemisessa. Se on vuodesta 1980-alkupuolelta lähtien seurannut Suomen kannan tilaa ja 1990-luvulla mm. selvittänyt lajin muuttoreittejä satelliittiseurannan avulla. Ensi syksynä satelliittiseurantaa pyritään jatkamaan Kazakstanista etelään. WWF:llä on alueella käynnissä myös kehitysyhteistyöhanke kiljuhanhien avulla löydettyjen arvokkaiden kosteikkojen suojelemiseksi.
Lisätietoja:
Aki Arkiomaa, WWF:n kiljuhanhityöryhmän puheenjohtaja, gsm 040 5476 175
Petteri Tolvanen, WWF:n Kazakstan-projektin koordinaattori, (09) 7740 1053, gsm 0400 168 939