Uutta aineistoa norppaemon ja kuutin välisestä ääntelystä Saimaalla
Joensuun yliopiston tutkimuksissa Saimaan Haukivedellä on selvinnyt, että tähän asti lähes mykkänä pidetty saimaannorppa on ainakin kuuttivaiheessa melko äänekäs. Tuoreet tutkimukset ovat paljastaneet myös aikuisen saimaannorpan tähän asti salassa ollutta äänimaailmaa.
Äänilöydöt liittyvät saimaannorpan talvea ja siihen vaikuttavia tekijöitä selvittävään tutkimukseen. Se on aikaa viepää norppien vähälukuisuuden ja uhanalaisuuden takia ja vasta vuosien työ tuottaa tuloksia. Perusrahoituksen puuttuminen kuitenkin vaikeuttaa työn toteuttamista.
Saimaannorpan (Phoca hispida saimensis) pesimäaikaista käyttäytymistä on seurattu vedenalaiskameroilla ja -mikrofoneilla pesien läheisyydessä. Tutkimus on tehty riskejä välttäen, norpan etu huomioon ottaen. Nyt on saatu uutta tietoa erityisesti emon ja kuutin välisestä vuorovaikutuksesta.
Saimaannorpan kuutin ääni on hyvin ihmiskorvin kuultava harmonista ulinaa. Kuutti kutsuu emoaan ja huuto on aktiivisempaa, jos emo viipyy poissa pitkään.
Norppaemo kutsuu tai varoittaa poikastaan vedenalaisella rummutusmaisella äänisarjalla: bo-bo-bo-boom. Vastaavantyyppinen ääni on aikaisemmin löydetty vain sosiaaliselta ja äänekkäältä laatokannorpalta (Phoca hispida ladogensis).
“Ehkä saimaannorppa ei olekaan niin juro kuin tähän asti on oletettu”, sanoo tutkija Mervi Kunnasranta Joensuun yliopistosta. “Uusi ääni saimaannorpalta kertoo siitä, miten vähän norpastamme loppujen lopuksi yhä tiedetään.”
Eläin, joka viettää ajastaan jopa 80 % veden alla, ei ole helppo tutkimuskohde, ja tieto karttuu hitaasti. Viime vuosina suurimmaksi tutkimuksen esteeksi on kuitenkin muodostunut rahoituksen puute. Suomen valtio ei nykyisin enää rahoita saimaannorppatutkimusta. Saimaannorppatutkimus on tällä hetkellä yksityisten rahoittajien tukemien pienten projektien varassa. Tämän tutkimuksen rahoitti pääosin Raija ja Ossi Tuuliaisen säätiö.
Saimaannorpan käyttäytymisekologian hyvä tunteminen on suojelutyön kannalta ensiarvoisen tärkeää. “Erityisesti norpan talviaikaisesta käyttäytymisestä ja siihen vaikuttavista tekijöistä tiedetään yhä liian vähän”, sanoo WWF:n suojelujohtaja Jari Luukkonen. “Talviekologian tuntemisen tärkeys painottuu koko ajan, kun pesimäaikaisia häiriölähteitä ja niiden merkitystä arvioidaan suojelutoimien yhteydessä. Norpan suojelutoimenpiteet joudutaan usein toteuttamaan ilman riittävää tieteellistä tutkimustietoa.”
Norpan talviekologian tuntemisen tärkeyttä edelleen korostaa ilmaston lämpeneminen. Ilmastonmuutoksen vaikutuksia on mahdotonta arvioida ja ennustaa ilman riittävää tietämystä eliölajien ekologiasta. WWF:n mielestä valtion tulisi luoda taloudelliset mahdollisuudet saimaannorpan talven tutkimiseen.
Lisätietoja:
suojelujohtaja Jari Luukkonen, WWF, puh. (09) 7740 1045, gsm 040 585 0020
tutkija Mervi Kunnasranta, Joensuun yliopisto, puh. (013) 251 4532, gsm 050 567 5343
tutkija Anni Rautio, Joensuun yliopisto, puh. (013) 251 4532, gsm 050 491 4456
Radio- ja tv-toimitukset voivat tilata aiemmin julkaisematonta filmi- ja ääninauhamateriaalia
tiedottaja Tuuli Äikäkseltä, puh. (09) 7740 1051, gsm 040 592 6532