WWF:n Living Planet -raportti: Luonnon köyhtyminen jatkuu
Ihmiset käyttävät tällä hetkellä luonnonvaroja 20 % yli luonnon uusiutumiskyvyn, ja maalla elävien, mereisten ja makean veden eläinlajien kannat ovat taantuneet keskimäärin 40 prosenttia 30 vuoden aikana. Suomalaisen ekologinen jalanjälki on 3,9 kertaa suurempi kuin maapallon uusiutuvien luonnonvarojen tuottokyky henkilöä kohden laskettuna.
Puuvarojen käytössä suomalaisten jalanjälki on suurin maailmassa. Tämä ja ylläolevat laskelmat käyvät ilmi WWF:n viidennestä Living Planet -raportista, joka julkistettiin kansainvälisesti tänään.
Vaikka Living Planet -indeksi (LPI) ja ekologinen jalanjälki eivät anna yksityiskohtaisia vastauksia ekosysteemien tilasta, ne antavat kokonaiskäsityksen luonnon tilasta ja ihmisen toiminnan vaikutuksista maapalloon. Living Planet -raportti 2004 vahvistaa aiempien raporttien osoittamat trendit: Jos jatkamme nykymenoa, jätämme tuleville sukupolville huomattavan ekologisen velan. “Ekologista jalanjälkeä voi verrata pankkitiliin. Nyt menomme ylittävät tulot ja olemme ekologisen velan kierteessä”, sanoi WWF Suomen pääsihteeri Timo Tanninen raportin tiedotustilaisuudessa Helsingissä.
Living Planet -indeksillä mitataan mereisten, makean veden ja maaekosysteemien luonnon monimuotoisuuden muutoksia, ja se osoittaa yli 1000 lajin kantojen muutostrendit. Mereisten ja maaekosysteemien lajien kannat ovat köyhtyneet 30 %, ja makean veden jopa 50 prosenttia 30 vuoden aikana.
Ekologisella jalanjäljellä arvioidaan ihmisen kuluttamien uusiutuvien luonnonvarojen määrää suhteessa niiden uusiutumiskykyyn. 1970-2000 ihmiskunnan ekologinen jalanjälki on kasvanut 70 %. Globaalisti keskivertojalanjälki on 2,2 hehtaaria, kun maapallolla on biologista tuotantokykyä 1,8 ha asukasta kohden. Eniten kasvaa energiasektorin jalanjälki: se on kasvanut 700 % vuodesta 1961.
Ekologinen jalanjälki antaa myös suuntaviivaa siitä, minkä maiden asukkaat kuluttavat luonnonvaroja eniten. Maakohtaisessa ekologisessa jalanjäljessä näkyvät kansallinen kulutus lisättynä tuonnilla ja vähennettynä vientituotteiden ekologisella jalanjäljellä. Suurimmilla saappailla astellaan länsimaissa: keskiverto amerikkalainen tarvitsee 7 kertaa suuremman alueen tuottamaan kuluttamansa luonnonvarat ja varastoimaan tuottamansa hiilidioksidin kuin keskiverto aasialainen. Suomalaisen keskimääräinen ekologinen jalanjälki on sijalla kuusi 148 maan vertailussa. Se on 7.0 hehtaaria eli 3,7 kertaa suurempi kuin ekologisen jalanjäljen globaali keskiarvo.
Suomalaisten suuri ekologinen jalanjälki johtuu eniten puuvarojen ja energian runsaasta käytöstä. Vaikka suomalaisten puunkäytön jalanjäljestä on vähennetty puun, paperin ja sellun viennin osuus, metsäteollisuuden puuraaka-aineen käyttö sekä kotimainen puun ja paperin käytön suuri määrä kasvattaa jalanjälkeämme. Kulutamme myös runsaasti tuontituotteita, vaikkapa öljyä tai banaaneja, mikä näkyy omassa jalanjäljessämme.
“Viime vuosina on tehty useita kansainvälisiä sopimuksia ja ohjelmia, joihin liittyy mitattavia tavoitteita luonnon monimuotoisuuden ja kestävän kehityksen edistämiseksi. Nyt julkaistu Living Planet -raportti osoittaa, että näistä sitoumuksista on pidettävä kiinni. Tämä edellyttää huomattavia muutoksia valtioiden, yritysten ja yksilöiden toimissa”, Tanninen sanoo.
WWF vaatiikin mm. kestävää kehitystä tukevia veroratkaisuja, ympäristöasioiden huomioonottamista julkisissa hankinnoissa, kestävää energia- ja liikennepolitiikkaa ja ekotehokkuuden parantamista yritysten toiminnassa. Myös jokainen yksilö voi pienentää omaa ekologista jalanjälkeään arjen toimissa.
Lisätietoja:
WWF Suomi, pääsihteeri Timo Tanninen, gsm 040 574 9266, viestintäpäällikkö Päivi Rosqvist, gsm 0400 425 666. Sähköpostit ovat muotoa etunimi.sukunimi@wwf.fi.
Living Planet -raportin voi ladata osiosta www.wwf.fi/raportit (pdf-tiedosto). Samalta internetsivulta voi ladata myös raportin suomenkielisen lyhennelmän sekä raportin kaavioita kuvatiedostoina.