Rantarakentaminen on häiriöksi norppakannalle
Saimaannorppakannan elpymistä hidastavat pesimäaikaan lisääntyneet häiriötekijät. Jatkuvasti lisääntyvä talvikäyttöisten loma-asuntojen rantarakentaminen vähentää rauhallisten pesimäpaikkojen määrää ja lisää pesimäaikaista liikkumista Saimaan jäillä. Pesimärauha on julistettu vuodesta 1993 lähtien.
Saimaannorpan (Phoca hispida saimensis) poikaset syntyvät rantojen lumipesiin helmikuussa. Pesimärauha luetaan hetkenä, jolloin norpat hakevat pesäpaikkoja rantojen lumikinoksista. Näihin aikoihin norpat ovat hyvin herkkiä häiriölle, ja emot voivat jopa hylätä pesänsä ja poikasensa. Erityisesti moottorikelkkailua tulisikin rannoilla sekä pienten saarten ja luotojen läheisyydessä välttää. Myös rantarakentaminen häiritsee norpan pesintää.
“Lisääntyvä rantarakentaminen kasvattaa talviaikaista häiriötä Saimaalla ja on uhkana saimaannorpan kuuttien selviytymiselle. Norppien esiintymis- ja pesimäalueet onkin turvattava tehokkaasti”, sanoo WWF:n suojelujohtaja Jari Luukkonen. “Kuuttien pesäkuolemat ovat vähentyneet. On kuitenkin vaarana, että pesäkuolemat yleistyvät, jos norppien pesimärauhaa ei kunnioiteta. Uhkaa lisäävät myös ilmaston lämpenemisestä johtuvat leudommat talvet.”
Esimerkiksi Puumalan Pistohiekkaan on suunnitteilla suuri lomakeskus Lietveden tärkeän norppa-alueen viereen. “Tällaisissa hankkeissa luontovaikutukset täytyy arvioida erityisen tarkasti, ettei vahingossa tuhota saimaannorppaa”, toteaa Luukkonen. Nykyään Puumalan alueella syntyy poikasia vuodessa vain muutamia. “Jotta Saimaan norppakanta ei heikkenisi, Puumalan alueen norppien suojelu on tärkeää. Puumalan vesistöjen kautta kulkee yhteys norppien vankalta elinalueelta Keski-Saimaalta Etelä-Saimaalle, jossa saimaannorppa on tällä hetkellä erityisen uhanalainen. Tässä suhteessa Puumala onkin avainasemassa”, toteaa Ismo Marttinen.
Saimaannorpan pesimärauhan julistivat Kaiku, Ismo ja Jukka Marttinen, jotka ovat saimaannorpan suojelijoita jo kolmessa polvessa. Kaiku Marttinen on toiminut WWF:n saimaannorppatyöryhmän toiminnassa sen perustamisesta lähtien, ja Ismo Marttinen on Etelä-Saimaan pesälaskentojen vastuuhenkilö. Nyt 13-vuotias Jukka aikoo seurata isänsä ja isoisänsä jalanjälkiä.
Lisätietoja:
Suojelujohtaja Jari Luukkonen, WWF, (09) 7740 1045, GSM 040 585 0020
Ismo Marttinen, GSM 050 434 9591
Lahjoitukset WWF:n työhön saimaannorpan suojelemiseksi Nordea 157230-11189 tai saimaannorpan kummiksi ryhtyminen: www.wwf.fi/liity
Saimaannorppa kaipaa rauhaa
Joulukuussa jäähän hengitysaukko.
Tammikuussa kinokseen lumipesä.
Helmikuussa Nestorinpäivänä
pesään poikanen.
Tuuli ja tuisku, kylmä ja pedot
eivät pääse lumipesän suojiin.
Uhka on sen sijaan ajattelemattomuus.
Se voi tehdä sukupuutosta totta.
Norppajäillä jättäkäämme
rantakinokset rauhaan,
kuuteille kodiksi, emoille imetyspesiksi.
Norppa säikkyy ääntämme,
ei tiedä vapaa-ajan kiireistämme.
Jos sen ymmärrämme,
rauha norpillemme.
Suojassa lumipesissään
jatkakoot norpat
arvoistaan elämää.
Näillä sanoilla julistan Saimaan rannalla
saimaannorppien pesimärauhan
alkaneeksi tänä jääkautena.
Eläkää ja lisääntykää rauhassa.
Pesimärauhan julistajat
1993 Savonlinna, ympäristöministeri Sirpa Pietikäinen
1994 Rantasalmi, piispa Voitto Huotari
1995 Savonlinna, sisäasiainministeri Jouni Backman
1996 Lappeenranta, taiteilija M.A. Numminen
(Tämän jälkeen julistus siirtyi joulukuusta tammikuulle)
1998 Joensuu, maakuntajohtaja Tarja Cronberg
1999 Savonlinna, ympäristöministeri Pekka Haavisto
2000 Joensuu, taiteilija Anna-Liisa Alanko
2001 Lappeenranta, professori Heikki Hyvärinen
2002 Savonlinna, puheenjohtaja Jouko Tynkkynen
2003 Ristiina, toimittaja Ile Jokinen
2004 Taipalsaari, kansanedustaja Kimmo Tiilikainen
2005 Puumala, saimaannorpan suojelijat kolmessa polvessa: Kaiku, Ismo ja Jukka Marttinen