Tänään otettiin tärkeä askel Itämeren öljyonnettomuuksien ehkäisyssä
WWF on tyytyväinen, että Kansainvälinen merenkulkujärjestö IMO päätti suositella Itämerelle eräitä konkreettisia ja sitovia meriturvallisuutta parantavia toimia. Suositus menee IMO:ssa vielä lopulliseen päätöksentekoon, mutta mikäli IMO:n NAV-komitea ei olisi tehnyt em. suositusta tänään, Itämeri olisi menettänyt Erityisen herkän merialueen asemansa.
WWF korostaa, että IMO:n nyt suosittelemat toimet eivät riitä, vaan lisää turvatoimia tarvitaan, sillä Itämeren öljykuljetukset ovat kasvaneet kuusinkertaisiksi viimeisen kymmenen vuoden aikana.
Huhtikuussa 2004 koko Itämerelle Venäjän aluevesiä lukuun ottamatta myönnettiin periaatteessa Erityisen herkän merialueen asema (PSSA). Jotta PSSA-status astuu voimaan, ja jotta se parantaa konkreettisesti meriturvallisuutta, PSSA:ta hakeneita maita edellytettiin hakemaan sen yhteyteen lisäturvamääreitä (APM eli Assosiated Protective Measures).
Hakemus käsiteltiin tänään IMO:n NAV-komiteassa, joka päätti suositella IMON yleiskokoukselle Itämeren PSSA:lle haettujen lisäturvamääräysten hyväksyntää. Yleiskokous kokoontuu tänä vuonna marras-joulukuussa ja lisäturvamääräykset tulevat voimaan kesällä 2006. Jos NAV-komitea olisi hylännyt lisäturvamääreitä koskevan esityksen, koko PSSA-asema olisi rauennut.
“Tämä suositus on erittäin tärkeä Itämeren öljyonnettomuuksien ehkäisemiseksi. Vuonna 1995 Itämerellä kuljetettiin vuosittain 20 miljoonaa tonnia öljyä. Nyt määrä on noin 120 miljoonaa tonnia öljyä ja sen oletetaan nousevan 190 miljoonaan tonniin vuoteen 2010 mennessä”, sanoo WWF Suomen meriasiantuntija Anita Mäkinen, joka edusti WWF:ää IMO:n NAV-komitean kokouksessa. “Jos nykyään vuosittain kuljetettava öljymäärä laitettaisiin kaksoisperävaunullisiin tankkiautoihin, jotka ajavat maantiellä, rekkajono ulottuisi kahdeksan kertaa maapallon ympäri. Tämä kuvastaa Itämerellä kuljetettavan öljyn valtavaa määrää.”
Latvian, Liettua, Puolan, Ruotsin, Saksan, Suomen, Tanskan ja Viron anomat lisäturvamääreet käsittävät kaistajaon eteläisellä Itämerellä, suosituksen syväväylästä itäisellä Itämerellä, kaksi Ruotsin aluevesillä olevaa aluetta, joilla meriliikennettä rajoitetaan sekä kaistajaon muutoksia eräillä alueilla.
Eräitä tärkeitä lisäturvamääreitä, kuten kaistajako ja tehokas alusliikenteen ohjausjärjestelmä, on jo voimassa Suomenlahdella.
“NAV-komitea koostuu meriturvallisuuden asiantuntijoista. Lopulliseen päätökseen vaikuttavat myös poliittiset intressit. WWF tulee tekemään kaikkensa, jotta poliittiset intressit ja lyhytnäköinen voitontavoittelu eivät estä päätöstä, joka auttaa ehkäisemään öljyonnettomuuksia Itämerellä”, Anita Mäkinen sanoi heti NAV-kokouksen jälkeen Lontoossa.
Sen jälkeen kun edellä mainitut erityisturvamääreet on toivottavasti hyväksytty, WWF haluaa jatkaa Itämeren meriturvallisuuden parantamista uusin lisäturvamäärein. WWF toivoo, että Venäjä suostuu omien aluevesiensä liittämiseen PSSA:han. WWF toivoo myös, että Itämeren maat, Venäjä mukaan lukien, laajentavat syväväylää Suomenlahden pohjoisosiin ja Tanskan talousalueella. WWF:n mukaan myös koko Itämeren pääreitille Kattegatin salmista itäiselle Suomenlahdelle on saatava kehittynyt alusliikenteen valvontajärjestelmä sekä kaistajako. Pakollisen luotsin käyttö Tanskan salmissa on myös tehtävä mahdolliseksi ja meriliikennettä on rajoitettava eräillä haavoittuvilla ja biologisesti merkittävillä merialueilla.
Kansainvälisen merenkulkujärjestön IMO:n NAV-komitean kokous pidettiin Lontoossa 6.-9.6.
Lisätietoja:
WWF Suomi, meriasiantuntija Anita Mäkinen, 040 527 1425; viestintäpäällikkö Päivi Rosqvist, 0400 425 666