WWF palautti Saaristomeren norpat Itämeren kartalle
WWF:n Saaristomeren norppatyöryhmän tutkimuksissa on selvinnyt, että Saaristomerellä sinnittelee yhä suunnilleen saman verran norppia kuin saimaannorppia Saimaassa. Saaristomeren norppakanta muodostaa yhden Itämeren neljästä ilmeisesti toisistaan eriytyneestä itämerennorpan osakannasta. Kanta on kuitenkin erittäin vähälukuinen ja jo vähälukuisuutensa perusteella uhanalainen.
Saaristomeren norppakannan tilannetta selvitettiin 2002–2005. Norppia etsittiin 2002–2005 veneellä huhti–toukokuussa, jolloin ne karvanvaihdon takia oleskelevat eniten maissa. Vuonna 2004 havainnointia tehtiin jäältä ilmatyynyaluksen avulla, ja 2005 toteutettiin kaksi jääajan lentolaskentaa. Tavoitteena oli selvittää norppakannan levinneisyysalueen laajuus ja kannan koko sekä hankkia tietoa kuuteista.
Tutkimuksessa varmistui, että Saaristomerellä on yhä norppakanta eikä se ole hävinnyt kuten Tukholman saariston kanta. Kanta keskittyy voimakkaasti Saaristomeren kansallispuiston yhteistoiminta-alueelle sekä siihen liittyvään Ahvenanmaan Kökarin saaristoon. Yhteensä laskennoissa havaittiin noin 150 eri norppayksilöä. Turunmaan saariston ja Kökarin alueen norppakanta on karkean arvion mukaan yhteensä noin 200-300 yksilöä.
Eniten tietoa kuuteista saatiin viime keväänä, jolloin kuutteja havaittiin 10-11. Tänä vuonna kuutit syntyivät suoraan jäälle, jolloin niiden selviytymismahdollisuudet ovat olennaisesti heikommat kuin normaalisti lumiluolaan syntyvillä kuuteilla.
Heikot jäätalvet tulevat ilmaston lämmetessä muodostamaan norpalle uuden uhkatekijän: Saaristomeren norppa-aleen jäätalven keskimääräinen pituus lyhenee ilmastomallien mukaan noin kolmesta kuukaudesta vain kolmeen viikkoon tämän vuosisadan loppuun mennessä. WWF selvittää jatkossa Saaristomerellä muun muassa sitä, voiko norppa onnistua poikimisessaan myös heikkenevissä jääoloissa.
Norppa on nykyisin Itämerellä harmaahyljettä vähälukuisempi, vaikka se on perinteisesti ollut meremme runsain hylje. Norppia on Itämerellä yhteensä vajaa 10 000. Suurin osa niistä elää Perämerellä, mutta myös Riianlahdella on noin tuhannen norpan kanta. Muut kaksi osakantaa ovat Suomenlahden ja nyt uudelleen löydetty Saaristomeren kanta, joiden koko on vain muutamia satoja yksilöitä.
Norppa sekoitetaan usein myös harmaahylkeeseen eli halliin. Norppa on kuitenkin hallia huomattavasti pienempi ja pönäkämpi: sen pituus on vain noin puolitoista metriä. Norppa on tylppäkuonoinen ja sillä on turkissaan tunnusomaisia kiehkurakuvioita. Nuori harmaahylje, jonka pään muoto muistuttaa norppaa, voi kuitenkin muistuttaa norppaa.
Vesiluonto ei kaipaa juhannusmöykkää
WWF julisti tänään myös perinteisen vesiluonnon juhannusrauhan. WWF vetoaa juhannusjuhlijoihin, jotta he välttäisivät liikkumista lintujen pesimäluodoilla ja ottaisivat muutenkin luonnon huomioon kesänvietossaan.
Linnut tarvitsevat erityissuojelua juhannuksen aikaan, jolloin myöhäiset poikueet kuoriutuvat. Liikkumista lintuluodoilla ja niiden läheisyydessä pitää välttää, sillä emojen paetessa ihmistä poikaset jäävät suojattomiksi. Poikaset eivät pääse uimaan, ja piiloutuminen on vaikeaa avoimilla luodoilla. Ne joutuvat helposti esimerkiksi varisten saaliiksi.
Juhannusrauhaa kaipaavat esimerkiksi tiirat, kuten räyskä (Sterna caspia), kalalokki (Larus canus), pilkkasiipi (Melasnitta fusca), tukkasotka (Aythya fuligula), tukkakoskelo (Mergus serrator), selkälokki (Larus fuscus), ruokki (Alca torda), riskilä (Cepphus grylle), karikukko (Arenaria interpres) ja punajalkaviklo (Tringa totanus).
WWF toivoo myös, että mökkeilijät, veneilijät ja lomailijat hiljentäisivät veneen vauhtia rantautuessaan ja kapeikkojen läpi ajaessaan: Potkuripyörteet saavat ravinteet liikkeelle, mikä lisää rehevöitymistä. Myös vesilintujen poikaset voivat menehtyä moottoriveneiden aaltoihin.
Raportin yhteenvedon voi ladata pdf-tiedostona.
Lisätietoja:
WWF:n hyljetyöryhmä meriasiantuntija Anita Mäkinen, 040 527 1425, emeritusprofessori Martti Soikkeli, 0400 800 235, biologi Mika Miettinen, 044 581 0590
Juhannusrauhan julistus
Julistetaan vesilinnuille juhannusrauhaa:
Älä lomailija rannoilla pauhaa.
On harvinaistunut nauru- ja selkälokki,
on niille kokko ja möykkä shokki.
Siis vältä veneillessä lintuluotoja –
etsi muita satamamuotoja.
On rantautumisessa vauhdista haittaa:
se pohjan ravinteet liikkeelle laittaa.
Aja muutenkin rauhassa, älä kaahaa,
ja roskat pois luonnosta mukanasi raahaa,
äläkä laidan yli kaada veneen jätevesiä,
niin ei sinilevä pilaa lastesi kesiä.
Utlysning av midsommarfriden
Midsommarfrid skall du sjöfåglar unna,
vid holmar och stränder undvika stoj.
För brasa och buller är alls inget skoj
för skrattmås och silltrut, nu nästan försvunna
Så undvik till fågelskär styra din båt,
ankra vid andra kobbar emellanåt.
Sakta in när du närmar dig kobbens strand:
annars rörs bottnets närsalter om.
Ha inte heller i övrigt för bråttom,
glöm ej ta med ditt avfall iland.
Kasta ej avfallsvatten överbord –
rädda barnens sommar från blågrönalgers hord.