Mediatiedotteet | 13/07/2006

WWF vetoaa: Palaneet metsät suojeluun!

Tuuli Äikäs

Metsäpaloja on tänä kesänä syttynyt poikkeuksellisen paljon kuivan ja lämpimän sään takia. Palaneet metsät kuuluvat niihin elinympäristöihin, joita käynnissä olevalla Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelmalla (METSO) halutaan suojella. WWF vetoaa metsänomistajiin ja viranomaisiin, jotta luontoarvoltaan merkittävät metsäpaloalueet saataisiin suojeluun.

Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelma (METSO) pyrkii säilyttämään uhanalaisille lajeille tärkeät elinympäristöt ja rakennepiirteet Etelä-Suomen metsissä. Palaneet metsät, varsinkin jos niissä on jäljellä palanutta, järeämpää puustoa, kuuluvat niihin elinympäristöihin, joita METSO-ohjelmalla halutaan suojella. Palaneen puuston hakkuulla menetetään kohteen luonnonsuojelullinen arvo.

WWF toivoo, että metsänomistajat harkitsisivat mahdollisuutta hakea paloalueelle määräaikaista suojelua ja suojelukorvauksia alueellisilta metsäkeskuksilta tai ympäristökeskuksilta ennen kuin palaneeseen puustoon kajotaan. Palaneesta puusta saatavat myyntituotot jäävät usein vähäisiksi ja palaneen metsän uudistamiskulut voivat olla huomattavat. Tämä lisää metsäpalokohteen määräaikaisen suojelun houkuttelevuutta.

WWF toivoo myös, että viranomaiset suhtautuvat joustavasti käytettävissä olevien määrärahojen käyttöön, sillä metsäpalojen esiintymistä ei voi etukäteen ennustaa. METSO-ohjelma on vasta pilottivaiheessa, joten määrärahoja on rajoitetusti.

Valtion mailla metsäpaloalueiden suojelun pitäisi aina olla ensisijainen vaihtoehto. WWF toivoo myös kuntien, seurakuntien ja yritysten edistävän metsäpaloalueiden suojelua omilla maillaan.

Salaman sytyttämät metsäpalot ovat olleet merkittävin metsänuudistaja Suomessa, ennen kuin ihminen alkoi voimakkaammin vaikuttaa metsien kehitykseen. Kuivat mäntykankaat paloivat keskimäärin ehkä runsaan sadan vuoden välein, kosteat kuusikot paljon harvemmin. Metsäpalot muokkasivat merkittävällä tavalla metsien puulajisuhteita ja koko eliölajistoa.

Metsäpalot ovat nykyään tuiki harvinaisia ja kymmenet palaneesta puusta riippuvaiset eliölajit ovat uhanalaistuneet tai jopa hävinneet Suomen luonnosta. Suomen luonnosta jo hävinneitä palaneiden metsien hyönteislajeja ovat esimerkiksi nokilatikka (Aradus anisotomus) ja sysilatikka (Aradus aterrimus). Erittäin uhanalaisia ovat esimerkiksi kulokurekiitäjäinen (Sricoda bogemannii) ja palolatikka (Aradus angularis).

Lisätietoja:
WWF, pääsihteeri Timo Tanninen, gsm 040574 9266

Sinua saattaa kiinnostaa

Uutiset 26/04/2024

Öl­jy­on­net­to­muu­den riski on kasvanut Suo­men­lah­del­la entisestään – näin WWF:n öl­jyn­tor­jun­ta­jou­kot ja yri­tys­kump­pa­ni Lamor ovat valmiina auttamaan

WWF:n ja Lamorin yhteinen koulutus keräsi vapaaehtoiset Kotkaan harjoittelemaan öljyntorjuntaa käytännössä. Harjoituksissa moni osallistuja pääsi ensimmäistä kertaa tekemisiin aidon öljyn kanssa ja näkemään meritorjunnan laitteistoa.
Lue lisää
Uutiset 24/04/2024

WWF:n Luontoliven suo­sik­ki­lä­he­tys avautui – Kameran edessä köl­löt­te­le­vät itä­me­ren­nor­pat osal­lis­tu­vat tie­tä­mät­tään tut­ki­muk­seen

Itämerennorpat aloittavat taas jokakeväisen karvanvaihdon, jolloin norppien köllöttelyä pääsee seuraamaan WWF:n Luontolivessä. Kameran edessä voi parhaimmillaan nähdä jopa kymmeniä itämerennorppia yhtä aikaa. Turun ammattikorkeakoulu hyödyntää livelähetystä itämerennorppien yksilöntunnistukseen ja kannanarvioon.
Lue lisää
Uutiset 20/03/2024

Selvitys: Suklaabrän­dit eivät ole tehneet riittävästi metsäkadon tor­ju­mi­sek­si – pian se voi näkyä suklaa­pu­la­na Euroopassa

Pääsiäisen aikaan kauppojen hyllyt ovat pullollaan erilaisia suklaatuotteita. Monen herkun taustalta löytyy kuitenkin edelleen metsäkatoa, köyhyyttä ja lapsityövoimaa, selviää tuoreesta suklaan vastuullisuuspisteytyksestä.
Lue lisää