Mediatiedotteet | 24/10/2006

WWF:n uusi Living Planet -raportti 2006: Suomalaisten ekologinen jalanjälki maailman 3. suurin

Tuuli Äikäs

WWF julkaisi tänään uusimman kansainvälisen Living Planet -raportin 2006. Sen mukaan ihmiskunnan aiheuttama ympäristörasitus on suurempi kuin koskaan ennen. Tämä näkyy myös selvästi luonnon monimuotoisuuden köyhtymisenä eri puolilla maailmaa. Suomalaisten aiheuttama ympäristörasitus ekologisella jalanjäljellä mitattuna on maailman kolmanneksi suurin.

Ihmiskunnan ekologinen jalanjälki on yli kolminkertaistunut vuodesta 1961 lähtien ja ylittää tällä hetkellä maapallon kestokyvyn jo noin 25 prosentilla. Jos kehitys jatkuu nykyisellään, vuonna 2050 tarvittaisiin vähintään kaksi maapalloa tyydyttämään ihmiskunnan tarpeet kestävällä tavalla.

Ekologinen jalanjälki on WWF:n raportissa esitetty myös maittain. Henkilöä kohden laskettuna jalanjälki on suurin Arabiemiraateissa, toiseksi suurin Yhdysvalloissa ja kolmanneksi suurin Suomessa. Suomalaisten suureen jalanjälkeen vaikuttavat etenkin kasvanut energiakulutuksemme sekä suuri paperin- ja puun kulutuksemme. Paperin ja puun kulutuksen osalta suomalaisten jalanjälki on raportin mukaan henkilöä kohden laskettuna suurin koko maailmassa, vaikka laskentaperustetta on tarkennettu. Tältä osin jalanjälkemme on edellisessä, vuonna 2004 julkaistussa Living Planet -raportissa esitettyä pienempi. Energian kokonaiskulutus on Suomessa edelleen kasvanut ja henkilöä kohden laskettuna se on Suomea suurempi vain neljässä maassa.

WWF:n Living Planet -raportti osoittaa myös, että luonnon monimuotoisuus köyhtyy huolestuttavan nopeasti eri puolilla maailmaa. Maalla elävien lajien kannat ovat pienentyneet vuodesta 1970 vuoteen 2003 keskimäärin peräti 31 prosentilla, makean veden lajit 28 prosentilla ja mereiset lajit 27 prosentilla.

“Living Planet -raportti osoittaa selkeästi, että ihmiskunta on kaukana kestävän kehityksen polusta. Suomessa vaalien jälkeisellä hallituksella on velvollisuus ja iso haaste edistää konkreettisin toimenpitein erityisesti kestävämpää energiantuotantoa ja -kulutusta”, sanoi WWF Suomen pääsihteeri Timo Tanninen raportin julkistustilaisuudessa Helsingissä.

Koko englanninkielinen Living Planet Report 2006 ladattavissa internetissä (pdf; 2,88 Mt). Internetistä voi ladata myös raportissa esiintyviä graafeja. Media voi ladata kuvia kansainvälisen WWF:n sivuilta.

Taustatietoa:

Ekologinen jalanjälki mittaa ihmisen kuluttamien uusiutuvien luonnonvarojen määrää suhteessa niiden uusiutumiskykyyn sekä ihmisen aiheuttamien hiilidioksidipäästöjen määrää suhteessa luonnon kykyyn sitoa hiiltä. Monimuotoisuuden mittarina käytetyn Living Planet -indeksin (LPI) laskemiseen on kerätty tieto 1300 selkärankaisten eläinlajien 3600 kannasta eri puolilta maailmaa (695 maalla elävää, 344 makean veden ja 274 mereistä lajia).

Lisätietoja

:

WWF, pääsihteeri Timo Tanninen, puh. (09) 7740 1052, gsm 040 574 9266
WWF, tiedottaja Tuuli Äikäs, puh. (09) 7740 1051, gsm 040 592 6532

Sinua saattaa kiinnostaa

Uutiset 26/04/2024

Öl­jy­on­net­to­muu­den riski on kasvanut Suo­men­lah­del­la entisestään – näin WWF:n öl­jyn­tor­jun­ta­jou­kot ja yri­tys­kump­pa­ni Lamor ovat valmiina auttamaan

WWF:n ja Lamorin yhteinen koulutus keräsi vapaaehtoiset Kotkaan harjoittelemaan öljyntorjuntaa käytännössä. Harjoituksissa moni osallistuja pääsi ensimmäistä kertaa tekemisiin aidon öljyn kanssa ja näkemään meritorjunnan laitteistoa.
Lue lisää
Uutiset 24/04/2024

WWF:n Luontoliven suo­sik­ki­lä­he­tys avautui – Kameran edessä köl­löt­te­le­vät itä­me­ren­nor­pat osal­lis­tu­vat tie­tä­mät­tään tut­ki­muk­seen

Itämerennorpat aloittavat taas jokakeväisen karvanvaihdon, jolloin norppien köllöttelyä pääsee seuraamaan WWF:n Luontolivessä. Kameran edessä voi parhaimmillaan nähdä jopa kymmeniä itämerennorppia yhtä aikaa. Turun ammattikorkeakoulu hyödyntää livelähetystä itämerennorppien yksilöntunnistukseen ja kannanarvioon.
Lue lisää
Uutiset 20/03/2024

Selvitys: Suklaabrän­dit eivät ole tehneet riittävästi metsäkadon tor­ju­mi­sek­si – pian se voi näkyä suklaa­pu­la­na Euroopassa

Pääsiäisen aikaan kauppojen hyllyt ovat pullollaan erilaisia suklaatuotteita. Monen herkun taustalta löytyy kuitenkin edelleen metsäkatoa, köyhyyttä ja lapsityövoimaa, selviää tuoreesta suklaan vastuullisuuspisteytyksestä.
Lue lisää