Tänään lauantaina olemme kuluttaneet tämän vuoden luonnonvarat
Maailman tämän vuoden luonnonvarojen tuotto on kulutettu loppuun tänään lauantaina. Loppuvuoden elämme ekologisella luottokortilla ilman takaisinmaksukykyä. 20 vuotta sitten ekovelkapäivä sijoittui joulukuun puoleenväliin. Ekovelkapäivä on aikaistunut, koska ekologinen jalanjälkemme kasvaa. Suurin syy tähän ovat kasvavat hiilidioksidipäästöt, ja Suomessakin energian kulutus kasvaa jatkuvasti. WWF korostaa, että nopein keino energiakehityksen täyskäännökseen ovat poliittiset ohjauskeinot, joilla energiatehokkuus paranee ja uusiutuvaa energiaa saadaan käyttöön.
Ekologinen jalanjälki mittaa ihmisen kuluttamien luonnonvarojen määrää suhteessa niiden uusiutumiskykyyn sekä ihmisen aiheuttamien hiilidioksidipäästöjen määrää suhteessa luonnon kykyyn sitoa hiiltä. Tällä hetkellä ihmiskunnan ekologinen jalanjälki ylittää maapallon kestokyvyn noin 30 prosentilla.
Ekologista velkaa syntyy, kun maapallon kestokyky ylittyy vuosi vuodelta. Tilannetta voi verrata jatkuviin luottokorttirästeihin, jotka aiheuttavat velkakierteen.
Suurin syy ekologisen velan kiihtymiseen on energian käytön kasvu. Ihmiskunnan hiilijälki on puolet koko ekologisesta jalanjäljestä, ja se on kasvanut yhdeksänkertaiseksi sitten vuoden 1961. Kehitys voidaan kääntää toiseen suuntaan vain huomattavilla toimilla energiatehokkuuden ja energiansäästön lisäämiseksi sekä uusiutuvan energian osuuden kasvattamiseksi.
Suomella muutama vuosi aikaa kääntää ilmastopolitiikan suunta
Suomalaisten ekologinen jalanjälki on maailman kolmanneksi suurin. Tähän vaikuttaa etenkin energiakulutuksemme, joka toisin kuin monissa muissa EU-maissa kasvaa edelleen. WWF:n vuoden 2006 Living Planet -raportin mukaan energiankulutus on henkilöä kohden laskettuna Suomea suurempi vain neljässä maassa.
Suomen energiankulutuksen kasvun syy ei ole usein syytetty kylmä ilmasto. Teollisuutemme on energiaintensiivistä ja energiatehokkuutemme huono.
Suomella on kuitenkin valtavasti potentiaalia parantaa suoritustaan, mutta energiantuotantomme ja -kulutuksemme ei muutu vähäpäästöiseksi itsestään. Jos Suomi haluaa kantaa osansa ekologisen velan pienentämisestä ja ilmastonmuutoksen torjunnasta, määrätietoisiin toimiin on ryhdyttävä heti. Kiireellisintä on saada käyttöön ohjauskeinoja, jotka ohjaavat kaikki energiaratkaisut oikeaan suuntaan.
“Energiaratkaisuissa ei ole varaa ottaa yhtään askelia taaksepäin. Suomen on saatava käyttöön laaja ja monipuolinen ilmasto- ja energiapoliittinen ohjauskeinopaletti tämän vaalikauden aikana. Tämän pitää olla olennainen tavoite kauppa- ja teollisuusministeriön johdolla nyt valmisteltavassa kansallisessa ilmasto- ja energiastrategiassa”, sanoo WWF Suomen pääsihteeri Timo Tanninen.
Eri sektorit tarvitsevat erilaisia ohjauskeinoja. Rakennusten energiatehokkuutta voidaan parantaa esimerkiksi tiukentamalla rakentamismääräyksiä. Uusiutuvaa energiaa on useassa maassa lisätty syöttötariffilla, joka meilläkin pitäisi saada käyttöön mitä pikimmin mm. tuulivoimalle. Liikenteen energiansäästön edistämiseksi Suomessa tulisi Ruotsin ja Iso-Britannian mallin mukaan kokeilla ruuhkamaksuja, samalla kun autojen verotusta muutettaisiin päästöpohjaiseksi. Suomeen pitää saada markkinat energiatehokkaille tuotteille ja palveluille, ja tässä auttaisi merkittävästi kun julkisiin hankintoihin otettaisiin kriteeriksi energiatehokkuus ja puhdas energia.
Lisätietoja verkossa:
WWF:n ja YleX:n ilmastokampanja, josta saa joka miehen energiansäästövinkkejä
WWF:n ja Motivan Valot pois -tempaus, josta voi aloittaa energiansäästön
Lisätietoja: WWF Suomi, pääsihteeri Timo Tanninen, 040 574 9266; ilmasto-ohjelman päällikkö Karoliina Auvinen, 050 330 5418