WWF: HELCOMin toimintaohjelma riittämätön Itämeren pelastamiseen
WWF:n mukaan HELCOMin eli Itämeren suojelukomission uusi toimintaohjelma jäi osin retoriikaksi ja hampaattomaksi kompromissiksi. Kaikki ohjelman suojelutoimet ovat Itämeren maille vapaaehtoisia ja toteutuessaankin tarjoavat vain vähäistä helpotusta sairaalle Itämerelle. Itämeren maiden ympäristöministerit kokoontuivat tänään Krakovassa päättämään Itämeren suojeluohjelmasta.
Pitkään valmisteltu HELCOMin toimintaohjelma (Baltic Sea Action Plan) suunniteltiin ratkaisemaan Itämeren suuret ympäristöongelmat: luonnon monimuotoisuuden väheneminen, rehevöityminen sekä kasvavan meriliikenteen ja haitallisten kemikaalien käytön riskit. Ohjelmassa asetettiin alun perin kunnianhimoisia tavoitteita. Ne kuitenkin osin vesittyivät Itämeren valtioiden omien intressien ja tästä seuranneen eripuraisuuden vuoksi.
”Tänään Krakovassa allekirjoitettu toimintasuunnitelma on valitettavasti osin vain poliittista retoriikkaa ja sisältää vain muutaman toimenpiteen, jotka todella auttaisivat Itämerta. Suojeluohjelma on tavoitteiltaan verrattavissa jo olemassa oleviin kansainvälisiin sopimuksiin ja on osin jopa heikompi kuin vanhat sopimukset. Itämeren maiden heikosta sitoutumisesta Itämeren suojeluun kertoo, etteivät Latvia, Saksa, Tanska ja Venäjä lainkaan lähettäneet ministeriään Krakovan kokoukseen”, WWF:ää Krakovan kokouksessa edustava meriohjelman päällikkö Anita Mäkinen sanoo. WWF on toiminut ohjelman valmistelussa virallisena tarkkailijana.
”Avainkysymyksenä on nyt omaksua ohjelman tavoitteet osaksi kaikkien maiden kansallista lainsäädäntöä. Tätä toimintaohjelman allekirjoitus ei takaa. Itämeren alueen ympäristöpolitiikka ja suojelu tarvitsevat vahvan suunnannäyttäjän. WWF kehottaa valtioiden korkeinta johtoa arvioimaan koko suojeluohjelman sisällön uudestaan ja osoittamaan suojelutahtoa sitoutumalla sen alkuperäisiin tavoitteisiin”, Mäkinen sanoo.
HELCOMin toimintaohjelman suositukset asutuskeskusten jätevedenkäsittelyn parantamisesta eivät tarjoa juuri lisäarvoa esimerkiksi Suomessa tai Ruotsissa, joissa asutusjätevesien käsittely on pääosin kiitettävällä tasolla. WWF kuitenkin katsoo, että sekä suositukset asutusjätevesien puhdistustehosta että ohjelmassa sovitut maakohtaiset katot rehevöittävästä fosforikuormasta voivat laajamittaisesti toimeenpantuina vähentää varsinkin Baltian maiden kokonaisravinnepäästöjä merkittävästi. Rehevöitymisen torjumisen osalta ohjelman merkittävä puute on, ettei ohjelmaan ole kirjattu edes suosituksia hehtaarikohtaisista keinolannoitemääristä.
”Valitettavasti myös lopullinen päätös fosfaatteja sisältävien pesuaineiden kieltämiseksi Itämeren alueella lykättiin vuoden 2010 HELCOMin ministerikokoukseen. Ilahduttavaa on, että osapuolivaltiot pääsivät lopulta Suomen johdolla sopuun siitä, että vuoden 2008 aikana valmistellaan kansainväliselle merenkulkujärjestölle (IMO) matkustaja-alusten ravinnepäästöjen vähentämiseen tähtäävä Itämeren maiden yhteinen aloite. WWF pitää esimerkiksi tätä toimenpidettä ensimmäisenä oikeansuuntaisena askeleena Itämeren tervehdyttämiseksi”, sanoo Anita Mäkinen.
HELCOMin jäsenmaat eivät päässeet myöskään sopimukseen luotsien käytön pakollisuudesta jääoloissa, mikä vähentäisi talvimerenkulun riskejä selvästi. Ohjelmaan ei hyväksytty toimia tulokaslajeja mukanaan tuovien alusten painolastivesien nykyistä tarkemmasta kontrolloinnista. Myös osa erittäin tärkeistä tavoitteista Itämeren kalakantojen tilan parantamiseksi poistettiin ohjelmasta. Kokouksessa poissaolollaan poliittisista syistä loistanut Tanska vaati poistettaviksi kaikki ohjelmaan kirjatut konkreettiset tavoitteet Itämeren lajiston monimuotoisuuden turvaamiseksi, koska sen mukaan ei ole toimintaohjelman hengen mukaista sisältää toimenpiteitä.
Lisätietoa:
WWF / meriohjelman päällikkö Anita Mäkinen, WWF:n edustajana Krakovassa, 040 527 1425
WWF / meriasiantuntija Sampsa Vilhunen, 040 550 3854
WWF:n taustapaperi HELCOMin toimintaohjelmasta (pdf-tiedosto, 79 kt)