Äärimmäisen uhanalainen kiljuhanhi ammuttu suojelualueella Kreikassa
Kiljuhanhikoiras Mánnu on löydetty kuolleena perinteiseltä talvehtimisalueelta Pohjois-Kreikan Kerkini-järveltä. Mannú oli värirengastettu Norjassa toukokuussa 2006. Tutkimuksissa varmistui, että lintu oli ammuttu haulikolla. Metsästys on Kerkini-järven suojelualueella kielletty, ja kiljuhanhi on Kreikassakin täysin rauhoitettu.
Kiljuhanhi kuuluu EU:n lintudirektiivin ensimmäiseen liitteeseen ja on täten myös EU:n erityisessä suojeluksessa. Kiljuhanhi on Pohjoismaiden uhanalaisin pesivä lintulaji, ja käytännössä koko Pohjolan kanta talvehtii nimenomaan Kreikassa.
Käynnissä olevan EU:n LIFE–rahaston tukeman kiljuhanhen suojeluhankkeen (v. 2005–2008) aikana on värirengastettu seitsemän kiljuhanhea, joista nyt jo kaksi – eli lähes kolmasosa – on todistetusti ammuttu. Todennäköisesti metsästyksen aiheuttama kuolleisuus on vielä tätäkin suurempaa. Kiljuhanhi on rauhoitettu laji kaikissa Euroopan maissa, ja sen ampumisesta on määrätty tuntuvat sakot, joten saaliksi saadusta rengastetusta linnusta ei sakkojen pelossa raportoida. Metsästys onkin selvästi tärkein uhkatekijä kiljuhanhelle.
Yhden ainoan pesimäikäisen yksilön menetys on kova isku Pohjolan sukupuuton partaalla horjuvalle kiljuhanhikannalle. Yhden aikuisen koiraan menetys tarkoittaa noin viiden prosentin vähennystä koko kannan koiraista.
“Talvehtimisalueet Kreikassa olisi varsin pienellä lisäpanostuksella mahdollista saada niin hyvän suojelun ja valvonnan piiriin, että Pohjolan kiljuhanhikanta voisi turvallisesti talvehtia ja pikku hiljaa elpyä. Tällä tavalla Kreikka voisi erittäin merkittävällä tavalla kantaa kortensa kekoon kiljuhanhen kansainvälisessä suojelutyössä. Nykyisessä tilanteessa Kreikan riittämätön panostus salametsästyksen torjuntaan ja suojelualueiden vartiointiin uhkaa vesittää kansainväliset ponnistukset Pohjolan kiljuhanhikannan suojelutyössä”, sanoo kiljuhanhi-LIFE-hankkeen vetäjä Petteri Tolvanen WWF:stä.
”Kyseinen tapaus on viime aikojen vakavimpia salametsästystapauksia Kreikassa ja koko EU:ssa”, sanoo hankkeen kansallinen vetäjä Yannis Tsougrakis Kreikan BirdLifesta. “Kreikalla ja kaikilla muilla jäsenvaltioilla on EU:n lintudirektiivin perusteella velvollisuus suojella kiljuhanhea salametsästykseltä tunnetuilla esiintymisalueilla. Käytännössä tehokas suojelu vaatii kaikkien hanhilajien metsästyksen lopettamista kiljuhanhen kannalta kaikkein tärkeimmillä, varsin pienillä alueilla”, hän jatkaa.
WWF Suomen vetämä kiljuhanhi-LIFE hanke on seurannut kiljuhanhikoiras Mánnun ja sen puolison Máddun liikkeitä Norjassa sijaitsevan pesimäalueen ja Kreikan talvehtimisalueen välillä vuosittain. Marraskuussa 2007 Mánnu ja Máddu saapuivat odotetusti Kreikan Kerkini-järvelle. Joulukuussa 2007 Mánnu löytyi kuolleena Kerkinin suojelualueelta.
Suomessa kiljuhanhelle ollaan parhaillaan laatimassa kansallista suojeluohjelmaa, joka painottaa kansainvälisen yhteistyön välttämättömyyttä lajin pelastamisessa. Suojelusuunnitelman laadinnasta kiljuhanhi-LIFE –hankkeessa vastaa BirdLife Suomi. Muut hankkeen suomalaiset osapuolet ovat Metsähallitus ja Suomen ympäristökeskus. Suomen lisäksi hankkeessa ovat mukana Norja, Viro, Unkari ja Kreikka.
Taustatietoa kiljuhanhesta
Kiljuhanhi (fjällgås, Anser erythropus) on Tunturi-Lapin pesimälintu, jonka esiintymisalue ulottuu Pohjolan tuntureilta itäisimpään Siperiaan. Laji on maailmanlaajuisesti vaarantunut. Pohjolan omaleimainen kiljuhanhikanta on enää noin 20 pesivän parin kokoinen. Vielä sata vuotta sitten kiljuhanhi oli Tunturi-Lapin yleisin hanhilaji. Kiljuhanhea on hyvin vaikea – metsästystilanteessa käytännössä mahdotonta – erottaa runsaslukuisesta ja monissa Euroopan maissa metsästyslajeihin kuuluvasta tundrahanhesta (Anser albifrons). Suomessa sekä kilju- että tundrahanhi ovat täysin rauhoitettuja, mutta niitä voi joutua ammutuksi metsähanhen metsästyksen yhteydessä.
Kreikassa ammutun Mánnu-koiraan kuolinsyynselvitys tehtiin Suomessa Eviran (Elintarviketurvallisuusvirasto) toimesta.
Nimet Mánnu ja Máddu ovat saamenkielisiä, Mánnu tarkoittaa kuuta, ja Máddu on saamelaisessa tarustossa haltija, joka suojelee kaikkia eläinlajeja.
Mánnun ja Máddun elämänhistoria:
- Toukokuu 2006: Rengastus aikuisena parina Porsanginvuonolla Norjassa.
- Elokuu 2006: Pariskunta Porsanginvuonolla onnistuneen pesinnän jälkeen yhden poikasen kanssa.
- Syyskuu 2006: Pariskunta yhdessä perinteisellä levähdysalueella Hortobágyssa Unkarissa.
- Helmi-maaliskuu 2007: Pariskunta yhdessä talvehtimisalueella Evros-joen suistossa Kreikassa.
- Maaliskuu 2007: Pariskunta yhdessä kevätmuutolla levähdysalueella Hortobágyssa Unkarissa.
- Toukokuu 2007: Pariskunta Porsanginvuonolla valmistautumassa pesintään.
- Elokuu 2007: Pariskunta Porsanginvuonolla, tällä kertaa ilman poikasia.
- Syys–lokakuu 2007: Pariskunta yhdessä perinteisellä levähdysalueella Hortobágyssa Unkarissa.
- Marras-joulukuu 2007: Pariskunta yhdessä talvehtimisalueella Kerkini-järvellä Kreikassa. 12.12. Mánnu löytyy ammuttuna suojelualueen sisältä. Leskeksi jäänyt Máddu viipyy Kerkinillä helmikuun puoliväliin asti, siirtyy sitten Evros-joen suistoon, ja lähtee sieltä kevätmuutolle maaliskuun puolivälissä 2008
Lisätietoja:
Petteri Tolvanen, WWF Suomi, etunimi.sukunimi@wwf.fi, gsm +358 400 168939
 |