EU:n biopolttoaineiden kestävyyskriteeristö askel oikeaan suuntaan

WWF katsoo, että EU:n komission ehdotus biopolttoaineiden kestävyyskriteeristöksi vaatii vielä tiukentamista, jotta sillä voitaisiin taata biopolttoaineiden vastuullinen tuotanto. WWF on kuitenkin sitä mieltä, että EU on kriteerien kautta ottamassa ensimmäisen askeleen matkalla kohti vastuullisella tavalla tuotetun biomassan edellyttämistä. Jos kriteerit hyväksytään, EU olisi ensimmäinen alue, jossa biopolttoaineiden tuotannon ympäristö- ja sosiaalista vastuuta vaadittaisiin laissa.

Euroopan komission direktiiviehdotus uusiutuvan energian käytön edistämiseksi asettaa liikenteen uusiutuvien energiamuotojen käytölle 10 prosentin tavoitteen vuoteen 2020 mennessä. Uusiutuvan energian tavoitteen lisäksi komissio esitti tammikuussa nestemäisille polttoaineille kriteeristöä, jolla taattaisiin biopolttoaineiden vastuullinen tuotanto. Komission alkuperäinen kriteeriesitys ei WWF:n mielestä takaisi vastuullista tuotantoa.

WWF Suomi on kevään aikana ollut yhteydessä EU- työryhmään, joka kehittää kriteereitä. Niissä onkin tapahtunut parannuksia. Kriteerissä tullaan muun muassa edellyttämään sosiaalista vastuuta ja vastuullisempia viljelymenetelmiä. Lisäksi biopolttoaineilta vaadittavia kasvihuonekaasupäästöjen vähennyksiä ollaan mahdollisesti nostamassa. WWF:n mukaan direktiiviehdotusta on kuitenkin ehdottomasti yhä tiukennettava.

Suurin osa maailmassa tuotetusta biomassasta käytetään eläinten ja ihmisten ravinnoksi tai muiden tuotteiden raaka-aineiksi. Samaa raaka-ainetta käytetään usein moniin eri tarkoituksiin, esimerkiksi palmuöljyä käytetään ruoaksi, liikenteen biopolttoaineisiin sekä sähkön ja lämmön tuotantoon. Siksi ei ole johdonmukaista eikä riittävää, että vain nestemäiseltä energiabiomassalta vaadittaisiin vastuullisuutta; sitä pitää vaatia kaikelta biomassan tuotannolta.

Kriteerit ulotettava kiinteisiin raaka-aineisiin

Ensimmäisenä askeleena WWF vaatii, että EU:n kestävyyskriteerit ulotetaan koskemaan kaikkea bioenergiantuotantoa. Tämä tarkoittaisi siis myös kiinteitä raaka-aineita, ei pelkästään nestemäisiä biopolttoaineita.

WWF tähdentää, että EU ei ole asettanut biopolttoaineiden käytön lisäämiselle liikenteessä tavoitetta. Sen sijaan Euroopan komission direktiiviehdotus uusiutuvan energian käytön edistämiseksi asettaa liikenteen uusiutuvien energiamuotojen käytölle 10 prosentin tavoitteen vuoteen 2020 mennessä.

WWF:n mielestä EU:n tulee täyttää liikenteen uusiutuvan energian tavoitteensa ensisijaisesti vähentämällä aktiivisesti polttoaineen kokonaiskulutusta ja asettamalla tavoitteeksi tietyn osuuden nykyisestä liikenteestä muuttamiseksi sähköllä toimivaksi. Sähkö tulee tuottaa uusiutuvalla energialla, jotta tavoite täytetään.

WWF katsoo, että biopolttoaineiden käytön osalta kannustimet tulee yhdistää niillä saataviin kasvihuonekaasupäästöjen vähennyksiin. Komission tämänhetkinen direktiiviesitys vaatii uusiutuvan energian käyttöosuuden kasvattamista liikenteessä, mutta ei tällä saavutettavaa kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistä.

Arvokkaat luonnonalueet pitää turvata

EU:n biopolttoaineiden kestävyyskriteeriehdotus rajaa tietyt arvokkaat luonnonalueet biopolttoaineiden tuotannon ulkopuolelle. Kaikki korkean suojeluarvon alueet eivät kuitenkaan ole mukana komission kiellettyjen tuotantoalueiden luettelossa ja siksi arvokkaita alueita on vaarassa tuhoutua. Direktiiviin tulee lisätä mekanismi, jolla taataan tärkeiden luontoalueiden suojelu.

Soita, metsiä ja ruohikkoalueita ja muita alueita, joihin on sitoutunut runsaasti hiiltä, ei tule muuttaa bioenergian tuotantoalueiksi. Maankäytön muutos mitätöisi kasvihuonekaasupäästöjen vähennykset, joita näillä alueilla tuotetuilla biopolttoaineilla voisi kohtuullisessa ajassa saavuttaa.

Lisäksi WWF suosittelee, että kaikki bioenergiakasvien tuottajat hyödyntäisivät riippumattomia tuotantomenetelmien todentamisjärjestelmiä, jotka takaavat luotettavan tiedon ja ympäristöystävällisen tuotannon. EU:n tulee kannustaa tuottajia käyttämään näitä jo olemassa olevia vastuullisen tuotannon takaavia standardeja.

Bioenergian tuotannon kielteisiä vaikutuksia ruoantuotantoon sekä tuotannosta aiheutuvia epäsuoria maankäytön muutoksia voitaisiin vähentää tuottamalla biomassaa joutomailla ja nostamalla vastuullisen tuotannon hehtaarisatoja. WWF katsoo, että komission on monitoroitava näitä epäsuoria vaikutuksia huolellisesti ja sidosryhmien kuulemisen jälkeen tehtävä korjaavia toimenpiteitä, mikäli ongelmia ilmenee.

Lisätietoa:
Biopolttoaineet ja EU kriteerit: WWF Suomi /metsänhoitaja, Sampsa Kiianmaa, gsm 050542 7017, etunimi.sukunimi@wwf.fi
Sähköautot: WWF Suomi / ilmasto-ohjelman päällikkö, Karoliina Auvinen, gsm 050 330 5418, etunimi.sukunimi@wwf.fi

Taustatietoa toimituksille:

  • Biopolttoaineet eivät ole tehokkain liikenteen päästövähennysväline. Liikenteen päästöjä tulee vähentää ensisijaisesti panostamalla joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen kehittämiseen, alentamalla nopeusrajoituksia, ottamalla käyttöön ruuhkamaksut suurimmissa kaupungeissa ja kehittämällä entistä vähäpäästöisempiä autoja, kuten sähköautoja.
  • WWF:n huhtikuussa julkaisemassa tutkimuksessa Plugged in todetaan, että täysin tai osittain sähköverkosta voimansa saavat autot ovat merkittävästi energiatehokkaampia ja tuottavat vähemmän kasvihuonekaasupäästöjä kuin nestemäisiä polttoaineita käyttävät autot.
  • Ilmastonmuutoksen torjunta on suurin ihmiskunnan koskaan kohtaama haaste. WWF:n mukaan vaarallinen ilmastonmuutos voidaan yhä torjua seuraavilla avainratkaisuilla: 1 Energiatehokkuuden parantaminen, 2 Metsäkadon pysäyttäminen, 3 Uusiutuvien energialähteiden lisääminen, 4 Vetytalouden kehittäminen, 5 Hiilen korvaaminen maakaasulla sekä 6 Hiilen sidonta ja varastointi -tekniikan käyttöönotto. Bioenergia on yksi välttämätön keino vähentää paitsi liikenteen, myös sähkö- ja lämmöntuotannon kasvihuonekaasupäästöjä. WWF tukee bioenergian käyttöä, kun sen käyttö pienentää merkittävästi kasvihuonekaasupäästöjä, eikä ole haitallista ympäristölle tai ihmisille.
  • WWF uskoo, että bioenergia voi oikein tuotettuna vähentää liikenteen sekä lämmön ja sähkön tuotannon kasvihuonekaasupäästöjä, lisätä maatalousinvestointeja kehitysmaissa ja joutomailla, luoda työpaikkoja ja levittää vastuullisen tuotannon vaatimukset muuhun maa- ja metsätalouteen. Tuotekehitys tulee suunnata näiden mahdollisuuksien toteuttamiseen.
  • Maailmanpankki arvioi, että ruoan hinta on maailmanlaajuisesti noussut viimeisen kolmen vuoden aikana 83%. Hintojen nousuun on useita syitä kuten länsimaiden ylijäämävarastojen pieneneminen ja vientitukien väheneminen, Australian kuivuus vuonna 2007, öljyn hinnasta johtuva lannoitteiden ja kuljetuksien kallistuminen, kasvanut ruoan kysyntä, biopolttoaineiden valmistus ja mahdollisesti markkinakeinottelu. FAO arvioi, että biopolttoaineiden osuus ruoan hintojen noususta on 10–15%.
  • Ruoan hinnan nousu uhkaa erityisesti ruoan nettotuojavaltioita ja urbaaneja köyhiä sekä haittaa lihankasvatuksen kannattavuutta. Se luo uusia mahdollisuuksia kehittyvien valtioiden maataloussektoreille, jotka ovat monissa maissa näivettyneet länsimaiden pitkään jatkuneen ruoan halpatuonnin seurauksena.
  • FAO:n mukaan Euroopan palmuöljytuonnin määrä kaksinkertaistui vuosien 2000–2006 välisenä aikana. Suurimpana tekijänä tuonnin kasvuun pidetään eurooppalaisen rypsiöljyn lisääntynyttä käyttöä biopolttoaineiden raaka-aineena. Elintarvikesektori on korvannut rypsiöljyn palmuöljyllä.
  • WWF on vuosia tehnyt töitä vastuullisten tuotantotapojen edistämiseksi mm. metsä-, palmuöljy- ja kalastussektoreilla. Bioenergiateollisuuden nopea kehitys on tuonut vaatimukset vastuullisesta raaka-aineen tuotannosta laajaan julkiseen keskusteluun. WWF pitää tätä keskustelua tervetulleena.