Saimaalle saatava laaja norpalle vaarallisten pyydysten kevätaikainen kielto
Saimaalaiset ovat ottaneet hyvin vastaan WWF:n vetoomuksen olla käyttämättä norpalle vaarallisia kalanpyydyksiä. Yksityisille ihmisille suunnattu kampanja on tähän mennessä tuottanut yli 300 sopimusta, joissa kalastajat lupaavat vapaaehtoisesti olla käyttämättä Saimaalla norpalle vaarallisia pyydyksiä huhti-kesäkuun aikana.
Vapaaehtoisista sopimuksista huolimatta kuuttien verkkokuolemat jatkuvat. Viime lauantaina havaittu Joensuun yliopiston tutkimuskuutti Oton tukehtuminen kalaverkkoihin oli jo toinen lyhyen ajan sisällä sattunut verkkokuolema. Otto-kuutti löydettiin Haukiveden Äimisvedeltä, alueelta, joka ei ole rauhoitettu. Kuutin synnyinpaikka sen sijaan on Metsähallituksen omistuksessa olevaa norppien rauhoitusaluetta.
”Näyttää siltä, että muutamakin verkko Saimaassa on kohtalokas norpalle. Otto siirtyi saamiemme tietojen mukaan varsin pitkän, 11 kilometrin matkan synnyinpaikaltaan, eli nykyinen rauhoitusalueverkosto ei suojannut sitä”, sanoo WWF:n suojelujohtaja Jari Luukkonen. ”Erityisen törkeä oli edellinen kuutin verkkokuolema, joka tapahtui olemassa olevalla rauhoitusalueella. ”
”WWF vaatii, että norpalle tärkeimpien alueiden sijasta lajin koko esiintymisalue Saimaalla täytyy saada kevätaikaisen kalastusrajoituksen piiriin. Rajoituksella kiellettäisiin huhti-kesäkuun aikana verkkojen, rysien ja kalatäkyisten koukkujen käyttö.”
Luukkosen mukaan vapaaehtoisten sopimusten nopea kertyminen osoittaa, että monet saimaalaiset ovat valmiita luopumaan verkkokalastuksesta ja siirtymään katiskakalastajiksi saimaannorpan suojelemiseksi.
”Vapaaehtoinen kampanja on tuottanut hyviä tuloksia ja WWF kiittää lämpimästi kaikkia siihen osallistuneita! Valitettavasti verkkokuolemat kuitenkin jatkuvat. Norppa on erittäin uhanalainen eläinlaji ja lisäksi Suomen ainoa kokonaan kotoperäinen nisäkäs. Täytyykö norppa uhrata muutamien vapaa-ajankalastajien takia?”
”Olisi sanoinkuvaamaton menetys, että näinkin laajaa suojeluhalua herättävä eläinlaji päästettäisiin kuolemaan sukupuuttoon. Miten sitten onnistuisimme tuhansien muiden, ihmisille aivan tuntemattomien eliölajien pelastamisessa, jota pohditaan muun muassa parhaillaan meneillään olevassa kansainvälisessä monimuotoisuuskokouksessa Bonnissa?” Luukkonen kysyy.
Parikymmenkiloiset kuutit jäävät helposti kiinni ohutlankaisiinkin verkkoihin. Norppaturvallisilla katiskoilla kalastamalla saa varmasti riittävän saaliin ruokapöytään.
Kalaverkkojen vaarallisuus on saanut vahvistusta Joensuun yliopiston norppatutkimuksesta. ”Tutkimustyö on ollut suojelutyön kannalta äärimmäisen arvokasta. Kuuttien laaja liikkuminen ei olisi tiedossa ilman tutkimusta. Laaja liikkuminen muuttaa suhtautumista suojelutyön painopisteisiin ja sen täytyy näkyä myös viranomaisten linjauksissa,” Luukkonen sanoo.
Kalanpyydysten ja pesimäaikaisen häirinnän lisäksi saimaannorppaa uhkaa vakavasti ilmaston lämpeneminen. ”Norppien kalapyydyskuolemat ovat kuitenkin sellainen uhka, johon pystytään vaikuttamaan juuri nyt – eli paljon nopeammin kuin ilmastonmuutokseen.”
Lisätietoja:
WWF, suojelujohtaja Jari Luukkonen, gsm 040 585 0020, etunimi.sukunimi@wwf.fi