WWF: Kansainväliset risteilijät jatkavat levien ruokintaa Itämerellä
Valtaosa Itämerellä vierailevista kansainvälisistä risteilijöistä jatkaa jätevesiensä pumppaamista mereen. WWF:n vetoomus alusjätevesien jättämisestä satamiin on hylätty useimmissa risteilyvarustamoissa. Vetoomus lähetettiin kaikille kansainvälisille risteilyvarustamoille, jotka vierailevat Itämeren alueella. Yksinomaan Helsingissä vierailee tänä vuonna noin 270 kansainvälistä risteilijää.
WWF vetosi viime vuonna Itämerellä kulkeviin lautta- ja risteilyvarustamoihin, jotta ne sitoutuisivat vapaaehtoisesti jättämään jätevetensä satamiin. Tähän mennessä suurimmat lauttavarustamot ovat vastanneet vetoomukseen positiivisesti, mutta vain kolme Itämerellä vierailevaa kansainvälistä risteilyvarustamoa on allekirjoittanut vetoomuksen. Kansainvälisten varustamojen katto-organisaatio CLIA (Cruise Lines International Association) on ilmoittanut pitkien neuvottelujen jälkeen, että ”CLIA:n varustamot pitävät ennenaikaisena WWF:n vetoomuksen allekirjoittamista, koska vielä ei olla täysin tietoisia ravinnekuormituksen lähteistä ja jätevesien vastaanottokapasiteetista satamissa”.
”Alusjätevesien asianmukainen käsittely ja Itämeren saastuttamisen lopettaminen ovat jokaisen Itämerellä seilaavan aluksen vastuulla”, sanoo FT Anita Mäkinen, WWF Suomen meriohjelman päällikkö, joka on koordinoinut WWF:n alusjätevesiprojektia.
”Kansainväliset varustamot esittävät, että satamien jätevesien vastaanottokapasiteetissa on suuria puutteita. Usein ainoaksi mahdollisuudeksi jää tilata satamaan säiliöautoja, joihin jätevedet pumpataan. Tiedämme, että satamien jätevesijärjestelmissä on vielä paljon parannettavaa, mutta se ei ole syy päästää jätevesiä mereen. WWF on tarjoutunut työskentelemään yhdessä varustamojen kanssa ja vaatimaan parempia järjestelmiä.”
Itämerellä kulkee vuosittain noin 250-300 risteilijää. Alusten jätevedet sisältävät vähintään 113 tonnia typpeä ja 38 tonnia fosforia. Nykyisin suurin osa näistä ravinteista pumpataan edelleen mereen kansainvälisillä merialueilla.
”Isoilla risteilyaluksilla on omat jätevedenpuhdistuslaitoksensa, joissa noudatetaan useimmiten Alaskassa voimassa olevia säädöksiä. Ne sääntelevät ainoastaan bakteerien ja orgaanisen aineen pitoisuuksia mereen pumpattavissa jätevesissä – ravinteista ei mainita mitään. Kansainvälisille risteilijöille näyttää olevan erityisen vaikea ymmärtää, että tämä ei kuitenkaan riitä Itämerellä, missä rehevöityminen on vakava ongelma”, Mäkinen sanoo.
Rehevöityminen on Itämeren pahin ongelma, joka aiheuttaa sekä biologisia että taloudellisia uhkia meriluonnolle ja rannikkoalueille. Rehevöityminen on seurausta ravinnekuormituksesta, erityisesti typpi- ja fosforikuormituksesta. Rehevöityminen ilmenee esimerkiksi voimakkaina ja usein toistuvina myrkyllisten sinilevien esiintyminä. Taistelussa rehevöitymistä vastaan on kyettävä vähentämään ravinnekuormitusta kaikista mahdollisista lähteistä, mukaan lukien kansainväliset risteilijät.
Helsingin kahdessa risteilijäsatamassa, Hernesaaressa ja Katajanokalla, on molemmissa kaksi laituripaikkaa, joissa risteilijät voivat purkaa jätevetensä maihin. Helsinkiin odotetaan noin 270 risteilijää tänä kesänä. Helsingin satamalla on yhdessä Helsingin Veden kanssa kampanja, jossa risteilijöitä kannustetaan jättämään jätevetensä satamaan ilman erillistä maksua.
Lisätietoja:
FT Anita Mäkinen, WWF Suomen meriohjelman päällikkö, 040 527 1425
WWF:n vetoomus varustamoille sekä lista lautta- ja risteilyvarustamoista, jotka ovat allekirjoittaneet WWF:n vetoomuksen ja sitoutuneet jättämään jätevetensä satamiin: www.panda.org/baltic
Taustatietoa Itämeren rehevöitymisestä:
www.panda.org/baltic
www.wwf.fi/itameri
VTT:n tekemä selvitys alusjätevesistä: www.vtt.fi/inf/pdf/tiedotteet/2007/T2370.pdf (pdf, englanniksi)
Taustatietoja toimittajille
Faktoja kansainvälisistä risteilijöistä
Risteilijä, jossa on n. 1100 miehistön jäsentä ja yli 3000 matkustajaa, tuottaa yhteensä noin 1000 m3 harmaata ja mustaa jätevettä vuorokaudessa. Mustat jätevedet ovat peräisin wc:stä ja harmaa vesi suihkuista, pyykinpesusta yms. Tämän kokoinen alus kykenee varastoimaan jätevetensä noin 4 vuorokauden ajan.
Pohjoisamerikkalaiset risteilijät noudattavat jätevesihuollossaan Alaskassa vaadittuja normeja, jotka sääntelevät mereen pumpattujen jätevesien sisältämää kiintoaineksen määrää, biologista hapenkulutusta, pH:ta, kloorijäämiä ja koliformisten bakteereiden määrää. Alaskan normit ovat tiukemmat näiden osalta kuin kansainvälisen merenkulkujärjestön (IMO) raja-arvot, mutta ne eivät sääntele ravinteiden määrää lainkaan.
Faktoja Itämeren alueen alusten jätevesien sääntelystä
Kansainvälisen MARPOL72/78 -sopimuksen IV-liitteen mukaan alukset voivat pumpata wc:stä peräisin olevat ”mustat” jätevetensä mereen 12 meripeninkulman päähän rannikosta ja harmaat jätevetensä 3 meripeninkulman päähän rannikosta.
Itämeren maat ovat sopineet yhteisesti uudessa Itämeren suojelun toimenpideohjelmasssa (BSAP), että ne valmistelevat Kansainväliselle merenkulkujärjestölle (IMO) ensi vuoden alkuun mennessä kirjelmän: siinä esitetään MARPOL73/78-sopimuksen IV-liitteeseen muutoksia, jotta Itämeri voitaisiin jatkossa julistaa erityisalueeksi, missä jätevesien laskeminen mereen on kokonaan kielletty. Itämeren maat ovat myös sopineet yhteisesti, että sekä satamia että varustamoja kannustetaan vapaaehtoisiin toimiin, jotta alusjätevedet purettaisiin vain satamissa.
Rehevöityminen on Itämeren suurin ongelma. WWF on vedonnut sekä paikallisiin lauttavarustamoihin että kansainvälisiin risteilijävarustamoihin, jotta niiden alukset sitoutuisivat vapaaehtoisesti jättämään jätevetensä satamiin.