Vastuullisesti tuotetun palmuöljyn käyttö Suomessa pian mahdollista
Rotterdamin satamaan on näinä päivinä saapumassa Euroopan ensimmäinen erä RSPO:n kriteerit täyttävää palmuöljyä. WWF kehottaa suomalaisia yrityksiä siirtymään vastuullisen palmuöljyn käyttöön ja lopettamaan kaupankäynnin vastuuttomasti toimivien yritysten kanssa. RSPO:n sääntöjä on WWF:n mielestä edelleen tiukennettava järjestelmän uskottavuuden varmistamiseksi.
RSPO:n (Rountable on Sustainable Palm Oil) perustajajäsenenä WWF on vuodesta 2002 työskennellyt useiden sidosryhmien kanssa varmistaakseen, että RSPO:n standardit sisältävät tiukat sosiaalisen kestävyyden ja ympäristökestävyyden kriteerit. Näihin kuuluu muun muassa arvokkaiden luonnonmetsien hakkuukielto plantaaseja perustettaessa.
“Ensimmäisen vastuullisen RSPO-palmuöljyerän saapuminen Euroopan markkinoille on merkittävä etappi,“ sanoo WWF Suomen metsänhoitaja Sampsa Kiianmaa. ”Eurooppalaiset elintarvike- ja kosmetiikkayritykset voivat nyt siirtyä vastuullisen palmuöljyn hankintaan,” Kiianmaa jatkaa.
Palmuöljyn käytölle energian tuotannossa WWF:llä on elintarvikkeita kattavammat vaatimukset. WWF kehottaa yhtiöitä ja valtioita varovaisuusperiaatteen noudattamiseen palmuöljyn bioenergiatuotannossa, kunnes bioenergiakäytön vastuullisuuden takaamisen edellyttämät menetelmät on kehitetty ja otettu käyttöön. Tuottajien ja valtioiden tulee siis taata, että bioenergiatuotannosta ei seuraa kielteisiä vaikutuksia.
RSPO:ssa on edustettuna noin 50prosenttia maailman palmuöljyteollisuuden toimijoista: kasvattajia, jalostajia, elintarvikeyhtiöitä, jälleenmyyjiä, kansalaisjärjestöjä ja sijoittajia. Useat eurooppalaiset yhtiöt kuten Unilever, Sainsbury’s ja Albert Heijn ovat jo tehneet julkiset sitoumukset vastuullisen palmuöljyn hankintaan siirtymisestä. WWF kehottaa jälleenmyyjiä ja valmistajia tukemaan RSPO:ta liittymällä sen jäseneksi ja julkaisemaan konkreettiset aikataulut sataprosenttisesti vastuullisen palmuöljyn hankintaan siirtymisestä. Palmuöljyn tuottajien, jotka ovat RSPO:n jäseniä, tulisi sertifioida viljelmänsä välittömästi. Muiden tuottajien tulisi liittyä järjestöön ja hakea sertifikaatteja.
WWF kehottaa lisäksi RSPO:ta tiukentamaan järjestelmää uskottavuuden takaamiseksi. Sertifioimattomat tuottajat voivat liittyä RSPO:hon ja järjestön säännöt kehottavat jäseniä hakemaan sertifikaatteja, mutta RSPO ei seuraa tämän toteutumista. Tämä puute on uhka RSPO:n uskottavuudelle ja koko järjestelmälle, varsinkin kun viimeaikaisissa raporteissa syytetään useita RSPO:n jäseniä kriteerien vastaisista toimista. WWF kehottaa RSPO:ta tiukentamaan sääntöjään marraskuun 18.–20. pidettävässä järjestön vuosikokouksessa.
“RSPO:n tulee tehdä täydellinen tutkimus jäsentensä sääntöjen rikkomissyytöksistä,” sanoo kansainvälisen WWF:n metsäohjelman johtaja Rod Taylor. “RSPO voi säilyttää uskottavuutensa kieltäytymällä tarjoamasta mitään suojaa yhtiöille jotka rikkovat järjestön kestävyyskriteerejä,” hän jatkaa.
Lisätietoja:
WWF Suomi, Sampsa Kiianmaa, metsänhoitaja, gsm 050 542 7017, etunimi.sukunimi@wwf.fi
Carrie Svingen, WWF Forest Conversion Programme, +1 508 298 8037
Lisätietoa toimittajille:
1. RSPO-sertifiointi on yksi WWF:n työkaluista vastuulliseen palmuöljyn tuotantoon ja hankintaan siirryttäessä. Sen lisäksi, että WWF valvoo tiukkojen kriteerien sisällyttämistä RSPO-standardiin, WWF:
– kehittää parempia viljelymenetelmiä, joiden avulla tuotannon kielteisiä ympäristö- ja sosiaalisia vaikutuksia voidaan vähentää.
– tunnistaa ja kartoittaa alueita, jotka tulee jättää viljelyn ulkopuolelle tai suojella niillä olevien sosiaalisten tai ympäristöarvojen vuoksi kannustaen samalla viljelyyn joutomailla.
– tukee kasvihuonekaasulaskentajärjestelmän kehittämistä ja käyttöönottoa bioenergiasektorilla, jotta varmistetaan saavutetaanko palmuöljypolttoaineilla riittäviä päästövähennyksiä fossiilisiin vaihtoehtoihin verrattuna.
– kehottaa ottamaan käyttöön läpinäkyvät maankäytön suunnitteluprosessit, jotta metsien, viljelymaan, plantaasien, asutuksen ja muiden maankäytön muotojen välillä saavutettaisiin ihanteellinen suhde.
– edistää vastuullista hankinta- ja investointipolitiikkaa.
2. Öljypalmu on kotoisin Länsi-Afrikasta, josta se on istutettu menestyksekkäästi ympäri tropiikkia esimerkiksi Malesiaan ja Indonesiaan, palmuöljyn suurimpiin viejämaihin. Palmuöljyä tuotetaan yli 28 miljoonaa tonnia vuosittain ja se on maailmanlaajuisesti merkittävä ravintoaine. Palmuöljyä käytetään lukuisissa ruuissa kuten margariineissa, paistoöljyissä, perunalastuissa, kakuissa, kekseissä ja leivonnaisissa. Jalostettua palmuöljyä käytetään lisäksi biopolttoaineissa, kosmetiikassa ja puhdistusaineissa. Palmuöljyn kysyntä Euroopassa on kasvanut viime vuosina kun rypsi- soija- ja auringonkukkaöljyä on korvattu palmuöljyllä.
3. Palmuöljy on jokapäiväinen raaka-aine, jolla on kova kysyntä. Eurooppaan tuodaan vuosittain 4,5 miljoonaa tonnia raakapalmuöljyä ja Eurooppa on Intian ja Kiinan jälkeen maailman suurin palmuöljyn markkina-alue. Biopolttoaineiden käyttöönottoa tukemalla Euroopan valtiot ovat lisänneet palmuöljyn kysyntää entisestään. Kun otetaan huomioon palmuöljyn perinteiset käyttösektorit ja kasvava bioenergiakysyntä, FAO ennustaa palmuöljytuotannon kaksinkertaistuvan vuosien 1999/2001 ja 2030 välillä.
4. Vaikka palmuöljy on geenimuunteluvapaata ja sillä on muita öljykasveja suurempi satoisuus, sen viljelyn leviämisestä seuraa kielteisiä vaikutuksia ympäristölle erityisesti trooppisille metsille Aasiassa, Afrikassa ja Amerikassa. Palmuöljyplantaasien perustamisesta on usein seurannut vakavia sosiaalisia ja ympäristöhaittoja, kun plantaasit on perustettu raivaamalla arvokkaita uhanalaisten lajien elinympäristöjä, kontrolloimattomasta tulen käytöstä on aiheutunut laajoja savusumuja ja kun paikallisyhteisöjen oikeuksia on poljettu.
5. Plantaasiyhtiöiden aiheuttama metsäkato kiihdyttää ilmastonmuutosta. Viidennes maailman kasvihuonekaasupäästöistä johtuu metsäkadosta. Metsäkato on pääsyy siihen, että Indonesia, maailman suurin palmuöljytuottaja, tuottaa kolmanneksi eniten kasvihuonekaasupäästöjä maailmassa.
6. Palmuöljyteollisuuden harjoittama turvemetsien ja –maiden ojitus sekä viljelykäyttöön ottaminen on erityisen tuhoisaa ilmastolle. Nämä trooppiset hiilinielut sitovat enemmän hiiltä hehtaarilla kuin mikään muu ekosysteemi maailmassa. Indonesian turvemaiden tuhosta aiheutuu keskimäärin 1,8 miljardin tonnin kasvihuonekaasupäästöt vuosittain.
7. WWF katsoo, että palmuöljyn bioenergiakäyttö voi olla hyväksyttävissä, kun käytetty palmuöljy on sataprosenttisesti RSPO-sertifioitua, sen käytöllä saavutetaan huomattavia kasvihuonekaasuvähennyksiä fossiiliseen vaihtoehtoon verrattuna sen koko elinkaaren aikana, ja kun bioenergiakäyttö ei johda kielteisiin epäsuoriin vaikutuksiin, kuten epäsuoriin maankäytön muutoksiin. Bioenergiakäytön vastuullisuuden takaamisen edellyttämät menetelmät ovat vielä kehitteillä.
8. Viime vuosien palmuöljykuumeella on ollut laajoja taloudellisia, sosiaalisia ja ympäristövaikutuksia – sekä kielteisiä että myönteisiä. Yksikään yksittäinen toimija ei kykene yksin hahmottamaan buumin kaikkia vaikutuksia. WWF uskoo, että avoin sidosryhmäyhteistyö, jossa eri näkökulmat ovat edustettuina, on paras keino edistää ja kehittää laajasti hyväksyttäviä ja käytettyjä vastuullisen palmuöljytuotannon ohjeita. RSPO-kriteereitä ovat olleet kehittämässä alan eri toimijat kuten viljelijät, jalostajat, jälleenmyyjät, rahoittajat ja kansalaisjärjestöt. Kattavan sidosryhmäyhteistyön vuoksi kriteerit ovatkin laajasti hyväksytyt.