Mediatiedotteet | 05/06/2009

Merikotka pesii ensimmäistä kertaa Hämeessä

Kaisa Räsänen

Uhanalaiset merikotkat ovat ilahduttaneet poikaslaskentoja tekeviä tutkijoita. WWF:n merikotkatyöryhmän havaintojen mukaan merikotka on asettunut ensimmäistä kertaa pesimään Hämeen seudulle. Historiallisessa pesässä on kaksi poikasta.

Merikotkien (Haliaeetus albicilla) suojelutyö on taas edennyt askeleen, kun WWF Suomen merikotkatyöryhmä on havainnut kaikessa hiljaisuudessa Hämeeseen pesimään asettuneen merikotkaparin. Tämä on tiettävästi ensimmäinen kerta, kun merikotkat alueella pesivät. Pesässä on kaksi poikasta, jotka olivat rengastushetkellä noin seitsemän viikon ikäisiä. Pesivän parin naaras on satakuntalainen Selkämeren rannikolla vuonna 2003 rengastettu yksilö.

Merikotkat ovat valinneet poikkeukselliseen pesimiseen arvoisensa paikan: pesämänty on tähän mennessä korkein maassamme tunnettu pesäpuu, ja itse pesä on 25,7 metrin korkeudella maasta. Kyseessä on parin itsensä rakentama luonnonpesä – ei siis tekopesä, joita on Hämeessä tehty perinteisesti sääksille. Pesältä löydettiin ravintotähteinä vain kalaa.

”Syvällä sisämaassa varttuvat merikotkat eivät saa ainakaan aluksi ravinnon kautta elimistöönsä Itämeren eliöiden haitallisia aineita. Jatkossa merikotkat siirtyvät ainakin talveksi Itämeren rannoille”, kertoo WWF Suomen merikotkatyöryhmän puheenjohtaja Torsten Stjernberg.

Merikotkan pesien tarkastus ja poikasten rengastus on parhaillaan käynnissä koko maassa. Poikaslaskenta valmistuu juhannuksen jälkeen. Hämeessä pesintään viittaavia merikotkien lentoja havaitsi petolinturengastaja Juhani Koivu. Poikasten värirengastuksen suoritti merikotkatyöryhmän jäsen professori Pertti Saurola, joka rengasti merikotkanpoikasia edellisen kerran Lapissa 1970-luvun lopulla.

WWF on tehnyt merikotkien suojelutyötä vuodesta 1973, jolloin merikotkatyöryhmä aloitti toimintansa. Silloin sukupuuton partaalla ollut iso lintu on lisääntynyt hyvin ja kanta on vahvistunut Itämerellä ja Lapissa.


Lisätietoja:
merikotkatyöryhmän sihteeri Ismo Nuuja, WWF Suomi, 0400 876469

Virolaisia merikotkanpoikasia ja niiden eloisaa ja äänekästä kehitystä on voinut seurata koko kevään ajan osoitteen http://www.eenet.ee/EENet/ linkistä ”Kotkakaamera”.


Kuvapyynnöt:
tiedottaja Kaisa Räsänen, WWF Suomi, (09) 7740 1040, etunimi.sukunimi@wwf.fi


WWF Suomi on osa kansainvälistä WWF-verkostoa, joka työskentelee maailman ainutlaatuisimpien luontokokonaisuuksien ja uhanalaisimpien lajien pelastamiseksi. WWF:n tavoitteena on maapallo, jossa ihmiskunta elää sopusoinnussa luonnon kanssa. Tavallisten ihmisten lahjoitukset mahdollistavat WWF:n työn. Erilaisia tukitapoja internetissä: www.wwf.fi/tue_toimi

Sinua saattaa kiinnostaa

Uutiset 26/04/2024

Öl­jy­on­net­to­muu­den riski on kasvanut Suo­men­lah­del­la entisestään – näin WWF:n öl­jyn­tor­jun­ta­jou­kot ja yri­tys­kump­pa­ni Lamor ovat valmiina auttamaan

WWF:n ja Lamorin yhteinen koulutus keräsi vapaaehtoiset Kotkaan harjoittelemaan öljyntorjuntaa käytännössä. Harjoituksissa moni osallistuja pääsi ensimmäistä kertaa tekemisiin aidon öljyn kanssa ja näkemään meritorjunnan laitteistoa.
Lue lisää
Uutiset 24/04/2024

WWF:n Luontoliven suo­sik­ki­lä­he­tys avautui – Kameran edessä köl­löt­te­le­vät itä­me­ren­nor­pat osal­lis­tu­vat tie­tä­mät­tään tut­ki­muk­seen

Itämerennorpat aloittavat taas jokakeväisen karvanvaihdon, jolloin norppien köllöttelyä pääsee seuraamaan WWF:n Luontolivessä. Kameran edessä voi parhaimmillaan nähdä jopa kymmeniä itämerennorppia yhtä aikaa. Turun ammattikorkeakoulu hyödyntää livelähetystä itämerennorppien yksilöntunnistukseen ja kannanarvioon.
Lue lisää
Uutiset 20/03/2024

Selvitys: Suklaabrän­dit eivät ole tehneet riittävästi metsäkadon tor­ju­mi­sek­si – pian se voi näkyä suklaa­pu­la­na Euroopassa

Pääsiäisen aikaan kauppojen hyllyt ovat pullollaan erilaisia suklaatuotteita. Monen herkun taustalta löytyy kuitenkin edelleen metsäkatoa, köyhyyttä ja lapsityövoimaa, selviää tuoreesta suklaan vastuullisuuspisteytyksestä.
Lue lisää