WWF: Monet Itämeren alueen satamat ruokkivat rehevöitymistä
WWF kehottaa Itämeren satamia parantamaan jätevesien vastaanottojärjestelmänsä riittäviksi. WWF:n kansainvälinen Itämeri-ohjelma lähetti asiasta kirjeen alueen satamille tänään. Kaupungit ja muut satamien omistajat saavat miljoonatuloja kaupungeissa vierailevista risteilyturisteista. Siitä huolimatta monien satamien kapasiteetti alusjätevesien vastaanottamiseen on riittämätön, minkä vuoksi laivat pumppaavat jätevetensä yhä suoraan Itämereen. Alusjätevesien asianmukaisessa hoitamisessa erinomaista esimerkkiä näyttää Helsingin satama.
Vuoden 2008 aikana eurooppalaiset risteilijät matkustajineen yhteensä käyttivät rahaa huikeat 14,2 miljardia euroa.”On epäreilua, että satamakaupungit hyötyvät laivamatkailusta, mutta eivät ole valmiita huolehtimaan sen aiheuttamista jätevesistä”, meriohjelman päällikkö, FT Anita Mäkinen WWF Suomesta sanoo. ”Mielestämme osa näistä tuloista pitäisi käyttää satamien jätevesijärjestelmien parantamiseen. Kaikilla kaupungeilla ja valtioilla, jotka ottavat vastaan risteilijöitä, tulisi olla myös velvollisuus tarjota niille asianmukainen jätevesien keräysjärjestelmä.”
WWF on vedonnut kahden viime vuoden aikana Itämerellä liikennöivien matkustajalaivojen ja risteilyalusten omistajayrityksiin ja pyytänyt niitä lopettamaan vapaaehtoisesti puhdistamattomien alusjätevesien laskemisen mereen. Useat lauttavarustamot vastasivat yhteydenottoon myönteisesti. Viime toukokuussa myös eurooppalaisia risteilyvarustamoita edustava kattojärjestö European Cruise Council (ECC) ilmoitti jäsenvarustamoidensa lopettavan jätevesien laskemisen Itämereen tietyin järjestön määrittelemin edellytyksin. Ehtojen mukaan alukset jättävät jätevetensä satamiin, joissa on hyvin toimiva jätevesien vastaanottojärjestelmä ja jätevedet voi purkaa ilman erityismaksua.
Kahdestatoista Itämeren merkittävimmästä satamasta vain Helsingillä, Tukholmalla ja Visbyllä on ECC:n ehdot täyttävä jätevesijärjestelmä. Tavanomainen risteilijän jätevesisäiliön kapasiteetti riittää yhdestä kolmeen vuorokautta, joten käytännössä suuri osa jätevesistä pumpataan yhä suoraan mereen.
“Onnittelemme Helsingin satamaa siitä, että se osoittaa johtajuutta jätevesiasiassa ja on Tukholman ja Visbyn kanssa askelen edellä muita. Toivomme, että näiden satamien esimerkki kannustaa myös muita seuraamaan perässä”, Mäkinen sanoo.
WWF pyrkii myös vaikuttamaan kansainvälisessä merenkulkujärjestössä IMOssa, jotta kansainvälisiä sopimuksia saadaan tiukennetuksi. Kansainväliset säännökset sallivat tällä hetkellä alusjätevesien laskemisen puhdistamattomina mereen kansainvälisillä vesillä. IMOn ympäristökomitean kokouksessa (MEPC59) Lontoossa keskustellaan tällä viikolla WWF:n esityksestä, joka kannustaa maailmanlaajuisesti matkustajalaivoja toimimaan vapaaehtoisesti alusjätevesien aiheuttamien ravinnepäästöjen pienentämiseksi. Lisäksi WWF vaatii IMOa tiukentamaan globaalisti säännöksiään jätevesien pumppaamisesta rehevöityneisiin meriin, kuten Itämereen.
Itämerellä seilaa noin 350 kansainvälistä risteilijää vuodessa ja ne vierailevat Itämeren satamissa noin 2100 kertaa. Liiketoiminta kasvaa noin 13 prosentin vuosivauhdilla. Näiden risteilijöiden tuottamat jätevedet sisältävät arviolta 74 tonnia typpeä ja 18 tonnia fosforia – molemmat ravinteita, jotka ovat syypäitä Itämeren rehevöitymiseen. Tähän asti suurin osa alusjätevesistä on päästetty käsittelemättöminä mereen. Rehevöittävien ravinteiden lisäksi jätevedet sisältävät muun muassa bakteereita, viruksia sekä raskasmetalleja.
Rehevöityminen aiheuttaa ongelmia Itämeren vesialueiden ja rannikoiden luonnolle ja taloudelle ja sitä pidetään Itämeren suurimpana uhkana.
WWF:n kansainvälisessä Itämeri-ohjelmassa ovat mukana seuraavat kansalliset WWF-toimistot ja sisarjärjestöt: WWF Puola, WWF Ruotsi, WWF Saksa, WWF Suomi, WWF Tanska, Baltic Fund for Nature (Pietari, Venäjä), Estonian Fund for Nature (Viro), Lithuanian Fund for Nature ja Pasaules Dabas Fonds (Latvia).
Lisätietoja:
Meriohjelman päällikkö, FT Anita Mäkinen, WWF, 040527 1425 (alusjätevesikampanjan koordinaattori Itämeren piirissä ja kansainvälisen WWF:n IMO-valtuuskunnan johtaja, joka on paikalla IMOn kokouksessa 13.-18.7.) www.wwf.fi. Anita Mäkiseltä voi tiedustella myös WWF:n IMO:ssa tekemää esitystä.
WWF Suomi on osa kansainvälistä WWF-verkostoa, joka työskentelee maailman ainutlaatuisimpien luontokokonaisuuksien ja uhanalaisimpien lajien pelastamiseksi. WWF:n tavoitteena on maapallo, jossa ihmiskunta elää sopusoinnussa luonnon kanssa. Tavallisten ihmisten lahjoitukset mahdollistavat WWF:n työn. Erilaisia tukitapoja internetissä: www.wwf.fi/tue_toimi