Mediatiedotteet | 22/09/2009

Ilmastosopimuksen synty vaatii aktiivista otetta myös Suomelta

Mira Hannuksela

Tänään alkaa Kööpenhaminan ilmastosopimuksen kannalta tärkeä viikko, kun poliittiset päättäjät kokoontuvat keskustelemaan sopimuksen sisällöistä ensin YK:n yleiskokouksen yhteydessä järjestettävään huippukokoukseen ja sen jälkeen G20-kokoukseen. Ilmastosopimuksen syntyminen on vaakalaudalla. Vaarallisen ilmastonmuutoksen torjuminen vaatii nyt aktiivisia ponnisteluja kaikilta osapuolilta – myös Suomelta, WWF korostaa.

Ilmastonmuutoksesta on saatavilla enemmän tietoa kuin koskaan aiemmin. Tutkijat ja elinkeinoelämän edustajat ympäri maailmaa varoittavat päättäjiä ilmastonmuutoksen etenemisestä katastrofaalisiin mittoihin, jos päästöjä ei saada maailmanlaajuisesti laskuun lähivuosina. Kioton pöytäkirjan jälkeisen ilmastosopimuksen synty on silti edelleen epävarmaa. Kehitysmaat eivät ole toistaiseksi vakuuttuneet teollisuusmaiden halusta kantaa vastuunsa päästöjen vähentämisessä ja kehitysmaiden ilmastotoimien rahoittamisessa.

Viimeisen vuoden aikana ilmastoneuvotteluissa on tapahtunut merkittäviä edistysaskelia. Yhdysvaltain ilmastopolitiikassa on tapahtunut täyskäännös presidentti Barack Obaman valtakauden alettua. Iso-Britannia on hyväksynyt päästölain, jolla se vähentää päästöjään 80 prosentilla vuoteen 2050 mennessä. Viimeisin suuri uutinen saatiin pari viikkoa sitten Japanista, jossa tuleva pääministeri Yukio Hatoyama kolminkertaisti maansa päästövähennystavoitteen vuoteen 2020 mennessä. Sen sijaan EU ei viime aikoina ole pystynyt jäsenmaiden eriävien näkemysten takia tuomaan neuvottelupöytään rakentavia esityksiä.

WWF vaatiikin erityisesti EU:lta määrätietoisempia toimia ilmastoneuvottelujen edistämiseksi. ”EU:n pitäisi osoittaa arvostuksensa Yhdysvaltain ja Japanin avauksille ja kantaa kortensa kekoon neuvottelujen loppuunsaattamisessa”, arvioi WWF Suomen ilmastoasiantuntija Marja Kaitaniemi. ”Kehitysmaiden silmissä EU on suurten puheiden ja pienten tekojen maa. Edelleen on epäselvää, onko EU valmis sitoutumaan 30 prosentin päästövähennyksiin Kööpenhaminassa. Myöskään rahoituskysymyksen ratkaisemiseksi EU ei ole tehnyt vielä yhtään kehitysmaiden silmissä uskottavaa esitystä.”

Myöskään Suomen ei ole syytä piiloutua neuvotteluissa suurempien maiden selän taakse. Esimerkiksi Ruotsi toimii EU:ssa hyvin aktiivisesti kunnianhimoisen ilmastopolitiikan edistämiseksi. Ruotsin hallitus on asettanut kotimaan tavoitteekseen 40 prosentin päästövähennykset vuoteen 2020 mennessä, mikä on hyvin linjassa ilmastotieteen vaatimusten kanssa ja osoittaa muille neuvotteluosapuolille, että Ruotsi on valmis tekemään oman osansa vaarallisen ilmastonmuutoksen torjumiseksi. ”Valitettavasti Suomelle tuntuu neuvottelukantoja muodostettaessa olevan epäselvää, mikä Suomelle on tärkeintä: vaarallisen ilmastonmuutoksen torjuminen vai lyhytnäköinen kansallisten etujen valvominen”, kärjistää Kaitaniemi.

Lisätietoja:

Ilmastoasiantuntija Marja Kaitaniemi, WWF Suomi, puh. 040 180 9497, sähköposti etunimi.sukunimi@wwf.fi

Taustaa toimittajille:

WWF:n tuottama tieteellinen yhteenvetoraportti Arctic Climate Feedbacks – Global Implications julkaistiin kansainvälisesti 2.9.2009. Suomessa julkaisu tapahtui WWF:n järjestämässä seminaarissa Rovaniemellä 15.9.2009.

Raportti on kokonaisuudessaan ladattavissa englanninkielisenä WWF:n internetsivuilla osoitteessa http://assets.panda.org/downloads/wwf_arctic_feedbacks_report.pdf

ja tiivistelmä siitä englanniksi osoitteessa http://assets.panda.org/downloads/wwf_arctic_feedbacks_report_exesum.pdf.

Kansainvälinen yhteisö kokoontuu joulukuussa 2009 Kööpenhaminaan solmimaan Kioton pöytäkirjan jälkeistä kansainvälistä ilmastosopimusta. WWF on muiden kansalaisjärjestöjen kanssa tuottanut ilmastotieteen mukaisen version sopimustekstistä ja työskentelee aktiivisesti kunnianhimoisen, oikeudenmukaisen ja sitovan sopimuksen aikaansaamiseksi.

Järjestöjen sopimusluonnos on ladattavissa WWF:n internetsivuilta osoitteesta http://panda.org/what_we_do/footprint/climate_carbon_energy/climate_deal/?166141

WWF:n pääasialliset odotukset tulevalle kansainväliselle ilmastosopimukselle ovat, että sopimus

  • vähentää globaaleja kasvihuonekaasuja 80 prosentilla vuoteen 2050 mennessä; teollisuusmaiden on vähennettävä päästöjään 40 prosentilla vuoteen 2020 mennessä ja vähintään 95 prosentilla vuoteen 2050 mennessä
  • tarjoaa puitteet vähähiiliseen talouteen siirtymiselle
  • tarjoaa siirtymätalouksille ja muille kehittyville maille pääsyn puhtaisiin teknologioihin
  • tukee ilmastonmuutoksen vaikutuksiin sopeutumista kehittyvissä maissa; yhteensä teollisuusmaiden on sitouduttava tukemaan kehitysmaiden päästövähennys- ja sopeutumistoimia vähintään 160 miljardilla Yhdysvaltain dollarilla vuosittain
  • tukee WWF:n metsäkadon nettonollaustavoitetta

Lisätietoa WWF:n kannoista ilmastosopimukseen on WWF:n internetsivuilta osoitteessa http://www.panda.org/about_our_earth/aboutcc/2009_climate_copenhagen/what_must_be_done/

Sinua saattaa kiinnostaa

Uutiset 26/04/2024

Öl­jy­on­net­to­muu­den riski on kasvanut Suo­men­lah­del­la entisestään – näin WWF:n öl­jyn­tor­jun­ta­jou­kot ja yri­tys­kump­pa­ni Lamor ovat valmiina auttamaan

WWF:n ja Lamorin yhteinen koulutus keräsi vapaaehtoiset Kotkaan harjoittelemaan öljyntorjuntaa käytännössä. Harjoituksissa moni osallistuja pääsi ensimmäistä kertaa tekemisiin aidon öljyn kanssa ja näkemään meritorjunnan laitteistoa.
Lue lisää
Uutiset 24/04/2024

WWF:n Luontoliven suo­sik­ki­lä­he­tys avautui – Kameran edessä köl­löt­te­le­vät itä­me­ren­nor­pat osal­lis­tu­vat tie­tä­mät­tään tut­ki­muk­seen

Itämerennorpat aloittavat taas jokakeväisen karvanvaihdon, jolloin norppien köllöttelyä pääsee seuraamaan WWF:n Luontolivessä. Kameran edessä voi parhaimmillaan nähdä jopa kymmeniä itämerennorppia yhtä aikaa. Turun ammattikorkeakoulu hyödyntää livelähetystä itämerennorppien yksilöntunnistukseen ja kannanarvioon.
Lue lisää
Uutiset 20/03/2024

Selvitys: Suklaabrän­dit eivät ole tehneet riittävästi metsäkadon tor­ju­mi­sek­si – pian se voi näkyä suklaa­pu­la­na Euroopassa

Pääsiäisen aikaan kauppojen hyllyt ovat pullollaan erilaisia suklaatuotteita. Monen herkun taustalta löytyy kuitenkin edelleen metsäkatoa, köyhyyttä ja lapsityövoimaa, selviää tuoreesta suklaan vastuullisuuspisteytyksestä.
Lue lisää