Itämeren käyttäminen risteilyalusten jätevesien kaatopaikkana uhkaa jatkua
Risteilyalukset ja matkustajalaivat saavat jatkaa jätevesiensä laskemista Itämereen, mikäli Saksan, Puolan ja Venäjän ehdottama lykkäys niin sanotun alusjätevesikiellon täytäntöönpanoon menee läpi. Laillinen saastuttaminen on saamassa jatkoajan, sillä maat eivät olleet valmiita raportoimaan satamiensa vastaanottokapasiteetin riittävyydestä Itämeren suojelukomissio HELCOMin kokouksessa.
Kansainvälinen merenkulkujärjestö IMO teki jo lokakuussa 2010 alustavan päätöksen, jonka mukaan alusjätevesien laskeminen Itämereen piti kieltää uusilta aluksilta vuodesta 2013 lähtien ja kaikilta aluksilta vuodesta 2018 lähtien edellyttäen, että satamissa on käytettävissä asianmukainen vastaanottokapasiteetti. Syynä päätökseen oli huoli Itämeren tilasta: alusjätevesien sisältämät ravinteet rehevöittävät osaltaan Itämerta.
Päätöksen täytäntöönpanoa ehdittiin lykätä jo kertaalleen uusien laivojen osalta kolmella vuodella, vuoteen 2016. Nyt ehdotettavan lykkäyksen jälkeen aikataulusta ei olisi tietoa. Lykkäystä ehdottivat Saksa, Puola ja Venäjä, jotka eivät olleet Latvian Riikassa järjestetyssä kokouksessa valmiita raportoimaan satamiensa vastaanottokapasiteetin riittävyydestä.
”Itämeren rantavaltioilla on ollut lähes viisi vuotta aikaa päivittää satamiensa vastaanottokapasiteetti asianmukaiselle tasolle. Suomi ja Ruotsi ovat ajaneet alusjätevesikieltoa aktiivisesti ja laittaneet omien satamiensa vastaanottokapasiteetin kuntoon. Asiaa ei kuitenkaan muualla priorisoida riittävästi. On äärimmäisen valitettavaa, että päätöksen täytäntöönpanoa ollaan lykkäämässä taas”, WWF Suomen meriohjelman päällikkö Sampsa Vilhunen sanoo.
Itämeren alueella vierailee vuosittain noin kolme miljoonaa risteilyvierasta. On arvioitu, että jokainen risteilymatkustaja hyödyttää satamien kotikuntia taloudellisesti käyttämällä kussakin risteilykohteessa keskimäärin sata euroa.
“Satamakaupungit saavat paljon tuloja risteilyvieraista. Jos kaupungit eivät uudista satamiaan, ne samanaikaisesti tienaavat rahaa ja ovat pilaamassa Itämeren luontoa, jonka takia risteilyvieraat saapuvat tänne”, Vilhunen toteaa.
Suomen vuoroliikenteessä olevat autolautat ovat siirtyneet jo vuosia sitten kaiken jäteveden talteenottoon. Kuitenkaan tuhansien matkustajien risteilyaluksilla ei ole laillista velvollisuutta jättää käymälä- ja muita käyttövesiään satamaan.
”Suurimpien alusten matkustajamäärät vastaavat jopa pienten kaupunkien väkimäärää. Matkustajien jätevesien mukana mereen päätyy pesuaineita, bakteereja ja rehevöitymistä edistäviä ravinteita. Koska jätevesipäästöt tapahtuvat lyhyen risteilykauden aikana ja rajoitetulla alueella, niiden vaikutukset voivat olla paikallisesti merkittäviä”, Vilhunen toteaa.
WWF on ajanut alusjätevesikieltoa jo lähes kymmenen vuoden ajan. Seuraavan kerran asia on esillä HELCOMin kokouksessa joulukuun puolivälissä. Vaarana on, että alusjätevesikiellon täytäntöönpano voi lykkääntyä loputtomiin.
“Kansainvälisesti sovitut meriliikenteen säädökset ovat usein jääneet astumatta voimaan tai niiden takarajoja on venytetty. Tämä antaa todella huonon kuvan ympäristösitoumusten velvoittavuudesta. Risteilyelinkeinon, Itämeren valtioiden ja satamien tulisikin nyt osoittaa suurempaa vastuullisuutta ja johtajuutta tekemällä tarvittavat korjaukset sekä laivoihin että satamiin. Vain siten voidaan lopettaa Itämeren käyttäminen jätevesien kaatopaikkana”, Vilhunen sanoo.
Lisätietoja:
Sampsa Vilhunen, meriohjelman päällikkö, WWF Suomi, sampsa.vilhunen@wwf.fi, 0405503854