Käänteentekijät valmiina Pariisin ilmastosopimuksen mukaisiin toimiin

”Pariisin ilmastosopimus on käänteentekevä. Meidän pitää aloittaa sen toimeenpanon toteuttaminen Suomessa ja Euroopassa heti”, vaati joukko yritysten, palkansaajien, politiikan, kirkon ja kansalaisjärjestöjen edustajia tänään Helsingissä. Myös WWF Suomi on mukana yhteistyössä.

Pariisin ilmastosopimus avataan allekirjoitettavaksi 22.4. YK:n päämajassa New Yorkissa. Lähiviikkoina Euroopan unioni pohtii tahollaan, mitä joulukuussa neuvoteltu sopimus Euroopalle tarkoittaa. Suomelle kysymys on ajankohtainen myös ilmastolain toimeenpanon sekä energia- ja ilmastostrategian päivittämisen myötä.

“Pariisin sopimuksen globaali tavoite ilmaston lämpenemisen rajoittamiseksi on vahvempi, kuin mihin EU on nykyisellään varautunut. On selvää, että sekä EU:n että Suomen omat ilmastotavoitteet vaativat nyt päivitystä”, tiivisti Suomen luonnonsuojeluliiton suojeluasiantuntija Hanna Aho suomalaisten ympäristöjärjestöjen jakaman näkemyksen.

EU:n vuoteen 2030 ulottuvien ilmastotavoitteiden parantamista on esittänyt myös esimerkiksi eduskunnan energiaremonttiryhmä.

“EU:n yhteisen tavoitteen nostaminen olisi Suomen etu, koska silloin energiaremontti tapahtuisi kustannustehokkaammin päästöhinnoittelu edellä”, totesi kokoomuksen kansanedustaja Kai Mykkänen Energiaremontti-ryhmän puolesta.

WWF Suomen ilmastoasiantuntija Kaarina Kollen mukaan päästökauppa tulee uudistaa yhteneväksi 1,5 asteen lämpötilatavoitteen kanssa.

“EU:n tavoitteiden nostaminen on vain kerran vuosikymmenessä eteen tuleva mahdollisuus korjata päästökauppaa, joka on kroonisesti sairas. Esimerkiksi markkinavakausvarantoon (MSR) siirretyt ylimääräiset päästöoikeudet tulisi poistaa pysyvästi markkinoilta. Lisäksi päästökaupan toimivuutta ja kunnianhimon tasoa tulisi tarkastella viiden vuoden välein Pariisin sopimuksen esimerkin mukaisesti”, Kolle kommentoi.

Ilmastotavoitteiden saavuttaminen edellyttää johdonmukaista politiikkaa.

“On huolehdittava siitä, että kaikki ohjauskeinot kannustavat johdonmukaisesti innovatiivisiin keinoihin, joilla kannustetaan sekä energiansäästöön että siirtymiseen uusiutuvien energialähteiden kestävään käyttöön”, Suomen ympäristökeskuksen tutkimusprofessori Mikael Hildén korostaa.

YK:n ilmastoneuvotteluissa on viime vuosina korostettu kansalaisyhteiskunnan, paikallishallintojen ja yritysten roolia käytännön toimien vauhdittamisessa. Helsingissä tänään järjestetyssä tiedotustilaisuudessa suomalaiset toimijat vakuuttivat valmiuttaan ottaa haaste vastaan.

“Näen, että kirkon tehtävä Pariisin jälkeen on olla tuomassa toivon viestiä. Käänne on jo alkanut ja sitä kannattaa ja tulee tukea ja pitää yllä”, sanoo apulaisjohtaja Ilkka Sipiläinen Kirkkohallituksesta.

“On hienoa, että Pariisissa saatiin aikaan laaja sopimus. Valitettavasti maiden päästövähennystavoitteet eivät kuitenkaan vielä ole riittävät. Toivomme, että niitä päivitetään jo vuoden 2018 ilmastokokouksessa”, toteaa Climate Leadership Councilin toiminnanjohtaja Jouni Keronen.

Joukko suomalaisten yritysten, palkansaajien, tiedemaailman, politiikan ja järjestöjen edustajia kertoi Pariisin kokouksen jälkeisiä näkemyksiään ilmastonmuutoksen hillinnästä yhteisessä tiedotustilaisuudessa Helsingissä keskiviikkona 24. helmikuuta. Toimijoita yhdistää halu vauhdittaa Pariisin sopimuksen toimeenpanoa.

Ympäristö- ja kehitysjärjestöjen isännöimässä tilaisuudessa kukin toimija puhui oman organisaationsa puolesta. Tiedotustilaisuuteen kutsuttujen puhujien sekä muiden osallistujien sitaatit median käyttöön löytyvät liitteestä. Tiedotustilaisuuden järjestivät Greenpeace, Kepa, Luonto-Liitto, Maan ystävät, Suomen luonnonsuojeluliitto, WWF Suomi sekä Suomen YK-liitto.

Lisätietoja:
Ilmastoasiantuntija Kaarina Kolle, WWF Suomi, 050 591 3072, kaarina.kolle@wwf.fi
Viestinnän asiantuntija Sanna Autere, Kepa, 050 317 6721, sanna.autere@kepa.fi