WWF tyytyväinen EU:n uusiin keinoihin puuttua Itämeren lohen salakalastukseen – olisi silti pitänyt kalastuskiintiön pienempänä, kunnes tuloksia alkaa näkyä
EU:n maatalous- ja kalastusneuvosto päätti eilen Luxemburgissa pitää Itämeren lohen meripyynnin ennallaan noin 91 000 lohessa. Itämeren avomerialueen meritaimenen kaupallinen pyynti päätettiin kieltää, minkä toivotaan helpottavan laittoman lohenkalastuksen kitkemistä. WWF on tyytyväinen lohen salakalastukseen puuttumiseen mutta olisi pitänyt kiintiön pienempänä, kunnes salakalastuksen vastaiset toimet alkavat tuottaa tulosta.
Kansainvälisen merentutkimusneuvosto ICESin suositus lohen meripyyntiin Itämeren pääaltaalla ja Pohjanlahdella oli tänä vuonna 65 000 lohen kiintiö. Luvussa on huomioitu lohen salakalastus ja väärinraportointi sekä se, että lohikannat eivät ole elpyneet toivotulla tavalla. Lohen meripyynnin ylimääräistä kuolleisuutta aiheuttaa erityisesti se, että puolalaiset ammattikalastajat ilmoittavat lohensa meritaimeniksi, joille ei ole ollut kalastuskiintiöitä. ICES on arvioinut, että viime vuonna Itämerellä noin 30 500 lohta kirjattiin meritaimeneksi.
”Ilman salakalastusta 91 000 lohen enimmäiskiintiö voisi olla kohtuullisella tasolla. Nyt kyse on kuitenkin liian suuren kokonaiskuolleisuuden sallimisesta, koska vielä ei ole mitään näyttöä laittoman lohenkalastuksen vähenemisestä Itämerellä. Arvioimme kalastusministerien nyt tekemät päätökset WWF:n seuraavassa kalaoppaan päivityksessä”, sanoo WWF:n pääsihteeri Liisa Rohweder.
Yksi kokouksessa sovittu, Suomen ajama keino lohen salakalastuksen lopettamiseksi on, että Itämeren avomerialueen meritaimenen kaupallinen kalastus kielletään kokonaan ensi vuoden alusta. Tällöin kalastaja ei voi enää merkitä lohisaalistaan meritaimeneksi. Jäsenvaltiot ja EU-komissio sitoutuivat myös tehostamaan käytännön valvontaa Itämeren pääaltaalla salakalastuksen estämiseksi. Jos laittomuuksia havaitaan, sääntöjä rikkovat voivat saada EU-komissiolta sanktioita. Yksi rangaistus voi olla jopa kalastuskiintiön poistaminen.
”Jäsenmaiden sitoumus salakalastuksen kitkemiseksi on tärkeää. On toivottavaa, että käytännön toimet aloitetaan mahdollisimman pian, muuten ylisuuret kiintiöt aiheuttavat entisestään haittaa lohikannoille. Lohikiintiön olisi voinut myös varovaisuusperiaatetta noudattaen pitää pienempänä ainakin siihen saakka, kun meritaimenen kaupallisen pyynnin kieltämisestä ja tehostetusta valvonnasta olisi saatu konkreettisia tuloksia”, sanoo WWF:n suojeluasiantuntija Olli Sivonen.
Itämeren alueen WWF-toimistot pitävät neuvoston kiintiöpäätöksiä kokonaisuudessaan huonoina. Itämeren kymmenestä kaupallisesti tärkeästä ja kiintiöidystä lajista vain viiden lajin kiintiöt noudattavat ensi vuonna ICESin tieteellisen neuvonannon mukaisia suosituksia. Kiintiöitä laskettiin ensi vuodeksi Suomenlahden lohen, itäisen turskakannan sekä Itämeren pääaltaan, Pohjanlahden että läntisen silakkakannan osalta. Itämeren läntisen turskakannan kiintiötä nostettiin ensi vuodelle 70 prosenttia, punakampelan 43, kilohailin 3 ja Riianlahden silakan 7 prosenttia. Pääaltaan ja Pohjanlahden lohikiintiö taas päätettiin pitää nykyisen kokoisena, vaikka salakalastuksen saalis on kasvanut merkittävästi.
Lisätiedot:
Suojeluasiantuntija Olli Sivonen, WWF, 050 305 5714, olli.sivonen@wwf.fi
Ohjelmapäällikkö Sampsa Vilhunen, WWF, 040 550 3854, sampsa.vilhunen@wwf.fi
WWF:n lausunto eräiden kalakantojen kalastuskiintiöistä Itämerellä vuodelle 2019