Yli 70 prosenttia suo­ma­lai­sis­ta kannattaa pien­ve­si­voi­man purkamista

Valtaosa Suomen jokivesistöistä on padottu vesivoiman tuottamiseksi. Patoamisen vuoksi esimerkiksi lohet ja taimenet eivät pääse nousemaan joissa ja puroissa sijaitseville lisääntymisalueilleen. WWF:n teettämän kyselytutkimuksen mukaan suomalaiset kannattavat energiantuotannon kannalta merkityksettömien vesivoimapatojen purkamista.

Suurin osa Suomen vesivoimaloista on niin pieniä, ettei niillä ole merkitystä maamme energiantuotannon kannalta. 40 prosenttia Suomen toiminnassa olevista vesivoimaloista on teholtaan alle 1 megawatin (MW) laitoksia. Niiden sähköntuotanto on vain 0,2 prosenttia koko Suomen vuosittaisesta sähköntuotannosta.

”Vaikka pienet vesivoimalat eivät tuota niin paljon sähköä kuin suuret, voivat ne olla ympäristövaikutuksiltaan lähes yhtä pahoja. Uhanalaiset vaelluskalat lyövät päitään pientenkin voimaloiden patoihin yrittäessään nousta lisääntymisalueilleen kutemaan”, WWF:n ohjelmapäällikkö Sampsa Vilhunen sanoo.

WWF:n teettämässä tutkimuksessa* suomalaisilta kysyttiin, pitäisikö Suomen jokivesistöistä purkaa energiantuotannoltaan merkityksettömiä vesivoimapatoja vaelluskalakantojen elvyttämiseksi. Peräti 71 prosenttia vastaajista kannatti patojen purkua. Ajatusta vastusti ainoastaan 12 prosenttia. Vesivoimapatojen purkamisen kannatus on selvässä kasvussa, sillä vuonna 2018 purkamista kannatti 62 prosenttia suomalaisista.

”Jos Suomesta purettaisiin alle yhden megawatin voimalat, voitaisiin peräti 11 vesistöä vapauttaa kokonaan vesivoimasta”, Vilhunen sanoo.

Suomen vesistöissä on 220 toiminnassa olevan vesivoimapadon lisäksi yli 4 000 erilaista käytöstä poistunutta ja turhaa patorakennelmaa. Sekä aktiiviset että käytöstä poistuneet padot ovat haitallisia, sillä ne ovat suurin syy Suomen vaelluskalojen uhanalaisuuteen.

”Pienitehoisimpien vesivoimapatojen sekä muiden turhien patojen purkaminen auttaisi uhanalaisia kaloja, lisäisi vesistöjen virkistyskäyttöä ja vauhdittaisi kalastusmatkailun kehittymistä”, Vilhunen sanoo.

Patojen purku edistäisi Vilhusen mukaan merkittävästi myös monien kansallisten strategioiden, kansainvälisten sopimusten ja EU-direktiivien toimeenpanoa.

”Edellinen hallitus nosti vaelluskalojen auttamisen kärkitavoitteekseen. Seuraava hallitus ei saa jäädä kakkoseksi. Hallitusohjelmaan on kirjattava nyt kunnianhimoinen tavoite 100 turhan padon purkamisesta, joka olisi hyvä alku edessä olevalle isolle urakalle koskiluonnon ennallistamisessa”, Vilhunen sanoo.

Lisätietoja:

ohjelmapäällikkö Sampsa Vilhunen, WWF, 040 550 3854, [email protected]

*WWF teetti kyselytutkimuksen alkuvuodesta Kantar TNS Oy:llä. Kyselyyn vastasi yli 1 000 ihmistä. Kyselyn tulokset ovat nähtävillä osoitteessa: https://wwf.fi/mediabank/12351.xlsx