Raportti: Maailman vaelluskalakannat romahtaneet 1970-luvulta – Euroopassa kannat pienentyneet muuta maailmaa enemmän
Maailman vaelluskalakannat ovat kutistuneet maailmanlaajuisesti keskimäärin 76 prosenttia vajaassa 50 vuodessa, kertoo tänään julkaistu raportti. Euroopassa kannat ovat romahtaneet keskimäärin vieläkin rajummin. Suomi ei tee poikkeusta maailmanlaajuiseen vaelluskalakatoon.
Kaikkien aikojen laajimmassa aihetta käsittelevässä raportissa on analysoitu vaelluskalakantojen kehitystä vuosina 1970–2016. Tuona aikana vaelluskalapopulaatiot ovat pienentyneet maailmanlaajuisesti keskimäärin 76 prosenttia. Luku on vieläkin synkempi Euroopassa, missä kannat ovat pienentyneet keskimäärin jopa 93 prosenttia. Euroopassa onkin selvitysten mukaan maailman eniten jokia katkovia esteitä, jotka haittaavat kalojen vaellusta elinalueilleen.
Raportin ovat laatineet WWF, World Fish Migration Foundation, Zoological Society of London (ZSL), Kansainvälinen luonnonsuojeluliitto IUCN sekä The Nature Conservancy -järjestö (TNC). Tulokset perustuvat Living Planet -indeksiin, joka kuvaa suhteellisia muutoksia vaelluskalapopulaatioiden koossa. Indeksi on laskettu raportissa 1406 populaatiosta yhteensä 247:stä eri vaelluskalalajista eri puolilta maapalloa.
”Laskemme vastaavanlaisia indeksejä useille muillekin maalla ja merissä eläville eläinlajeille ja ekosysteemeille. 76 prosentin keskimääräinen lasku on yksi jyrkimmistä, jonka olemme havainneet”, sanoo Stefanie Deinet ZSL:stä.
Vaelluskaloja ovat muun muassa lohi, taimen ja ankerias. Vaelluskalojen ahdinko on ihmisen syytä: jokiin ja puroihin rakennetut padot ja muut esteet tukkivat kalojen reitit lisääntymisalueilleen. Kannat ovat taantuneet myös ylikalastuksen sekä elinympäristöjen tuhoutumisen vuoksi. Myös ilmastonmuutos ja ympäristön saasteet ovat uhka vaelluskalakannoille. Ilmaston lämpeneminen voi muun muassa sekoittaa vaelluksen ajoitusta, jolloin lisääntyminen ja ruuansaanti häiriintyvät.
Vaelluskalakantojen romahdus uhkaa miljoonien ihmisten ruuansaantia ja toimeentuloa. Vaelluskaloilla on myös merkittävä vaikutus jokien, järvien ja kosteikkojen hyvään tilaan sekä elinympäristöjensä monimutkaiseen ravintoverkkoon.
Suomi ei valitettavasti tee poikkeusta maailmanlaajuiseen vaelluskalakatoon, sanoo WWF Suomen suojeluasiantuntija Matti Ovaska.
”Tornion-, Simo- ja Tenojokea lukuun ottamatta kaikki Suomen merkittävimmät ja tuottoisimmat vaelluskalavesistöt on padottu vesivoimatuotantoon ilman, että vaelluskalojen elinmahdollisuuksista olisi huolehdittu. Samalla olemme menettäneet valtaosan alkuperäisistä vaelluskalakannoistamme.”
Käänne parempaan vaatii töitä
Kannat on vielä mahdollista saada nousuun. Raportin laatijat peräänkuuluttavat sekä poliittisia että käytännön ratkaisuja ja tutkimusta vaelluskalojen pelastamiseksi. Euroopassa, jossa tilanne on raportin mukaan kriittisin, on jo olemassa vesipuitedirektiivi, joka täysimääräisesti toteutettuna auttaisi ahdingossa olevia vaelluskalakantoja. Lisäksi EU-komission biodiversiteettistrategiaan on kuluvana vuonna kirjattu tavoite, että Euroopan jokivesistöä on vapautettava esteistä vähintään 25 000 kilometriä vuoteen 2030 mennessä.
”Käytännössä tämä tarkoittaa, että padot ja muut vaelluskalojen liikkumista estävät rakenteet tulee purkaa tai ohittaa riittävän suurilla ja toimivilla ohitusuomilla. Ennen kaikkea meidän tulee varmistaa lainsäädännön keinoin, ettei vaelluskalakantojen ahdinkoa lisätä entisestään uusilla vesivoimahankkeilla tai muilla vesiluontoa pilaavilla toimilla”, Ovaska sanoo.
Patojen purulla on pysyviä ja välittömiä vaikutuksia luonnon monimuotoisuuteen ja vaelluskalakantojen palautumiseen. Euroopassa Dam Removal Europe -verkosto, johon WWF Suomikin kuuluu, on ollut edistämässä jopa yli 100 000 vaellusesteen purkamista viimeisten viiden vuoden aikana.
Ovaskan mukaan Suomessakin on viimeisen kymmenen vuoden aikana tehty lukuisia tärkeitä poliittisia linjauksia ja käynnistetty uraauurtavia hankkeita vaelluskalakantojen ja virtavesiluonnon suojelemiseksi.
Vaelluskalat ovat prioriteetti myös WWF Suomen työssä. Vaelluskalakantojen elvyttämiseen on panostettu kalastus- ja vesilainsäädännön ja konkreettisten kenttähankkeiden kautta yhdessä useiden toimijoiden kanssa.
”Suomessa on noin 159 000 jokikilometriä, joista yli 90 prosenttia on jollain tavoin rakennettuja. Tarvitsemme jatkossakin ripeitä liikkeitä, tahtotilaa ja valtavasti konkreettista työtä, jotta saamme palautettua vaelluskalat osaksi luontoamme”, Ovaska sanoo.
