30 luonnonsuojelun onnistumista vuodelta 2023

Kulunut vuosi on tarjonnut ikimuistoisia onnistumisia luonnonsuojelussa. Kokosimme 30 luonnonsuojelun saavutusta Suomesta ja maailmalta vuodelta 2023.

Luonnon suojeleminen on tiimityötä, oli kyse sitten uhanalaisten lajien suojelemisesta, arvokkaiden elinympäristöjen ennallistamisesta tai ilmastonmuutoksen hillitsemisestä. Haluammekin kiittää onnistumisista tukijoitamme, yrityskumppaneitamme sekä muita yhteistyökumppaneita. Vain yhteistyöllä voimme onnistua aikamme suurimpien ongelmien ratkomisessa. 

Historiallinen ennätys naalin pesinnässä

Riistakameroiden kuvista paljastui syksyllä jymy-yllätys, kun Metsähallituksen työntekijät laskivat kuvista kaikkiaan 25 naalinpentua, jotka syntyivät Suomessa kesällä 2023. Tulos on erinomainen, kun ottaa huomioon, että vuonna 2022 Suomessa syntyi kolme naalin poikasta ja sitä edeltävästä naalin pesinnästä Suomessa ehti vierähtää yli 25 vuotta. 

Naali on Suomessa äärimmäisen uhanalainen ja sen paluu pohjoisen pesimälajistoon on sinnikkään luonnonsuojelutyön tulosta. Ylläpidämme yhdessä Metsähallituksen kanssa naalin tärkeimmillä esiintymisalueilla ruokinta-asemia, jotka tukevat ennen kaikkea poikasten selviämistä ensimmäisestä talvesta ja auttavat aikuisia naaleja pysymään parhailla reviireillä myös heikkojen myyrävuosien yli. 

Pohjoismaiden naalikanta oli pienimmillään 2000-luvun alussa, jolloin kanta-arvio oli vain 40–60 aikuista yksilöä. Tällä hetkellä Norjan, Ruotsin ja Suomen yhteisen naalikannan kooksi arvioidaan 550 aikuista naalia. 

Sinä voit auttaa naalia liittymällä WWF:n Lumi-kummiksi.

Lue lisää naalin paluusta Suomeen täällä.

Naalinpoikaset pesällä.

Saimaannorppakanta kasvoi kymmenillä norpilla

Saimaannorpan suojelusta on kantautunut tänä vuonna iloisia uutisia. Keväällä Saimaalla syntyi ennätykselliset 100 kuuttia, ja lokakuussa saimaannorpan kannan arviointiin olevan 480 saimaannorppayksilöä. Laji on silti yhä erittäin uhanalainen ja tarvitsee suojelua vielä pitkään.  

Helmikuussa julistimme saimaannorpalle pesimärauhan jo 30. kertaa. Asiantuntijamme ja vapaaehtoisemme auttavat norppaa talvisin kolaamalla apukinoksia norpan pesintään. Lisäksi osallistumme saimaannorpan pesälaskentoihin ja pesäpaikkasukelluksiin sekä naaraamme norpalle vaarallisia, veteen unohtuneita tai karkuun päässeitä kalanpyydyksiä. 

Toukokuussa osallistuimme kahden aikuisen norpan siirtämiseen Pihlajavedeltä muihin Saimaan osiin lajin geneettisen monimuotoisuuden turvaamiseksi. Norppanaaras Amalia siirrettiin Kolovedelle vahvistamaan synnyttävien emojen joukkoa, ja urosnorppa Tuukka muutti Etelä-Saimaalle vieden mukanaan uusia geenejä. Onnistuneiden siirtojen vaikutukset ovat toivottavasti nähtävissä tulevissa norppasukupolvissa, jos Amalia ja Tuukka onnistuvat lisääntymään uusilla alueillaan. 

Viime kesänä tietoon tuli valitettavasti myös hälyttävä määrä saimaannorpan pyydyskuolemia. Jatkamme vaikuttamistyötä, jotta erittäin uhanalaisen saimaannorpan turvaksi asetettua verkkokalastuskieltoa pidennettäisiin heinäkuun loppuun asti. 

Haluatko olla mukana suojelemassa saimaannorppaa? Liity Saimaannorppa-kummiksi.

Kevättalvella syntynyt saimaannorppa 2023.

Pohjolan uhanalaisin lintu kiljuhanhi sai ennätysmäärän poikasia

Pohjolassa äärimmäisen uhanalainen kiljuhanhi yllätti viime kesänä asiantuntijat. Pohjois-Norjan Porsanginvuonolla laskettiin peräti 137 kiljuhanhea, joista 83 tunnistettiin viime kesänä syntyneiksi poikasiksi. Määrä on ennätyksellinen ja herättää toiveita Pohjoismaiden kiljuhanhikannan elpymisestä. 

Kiljuhanhet pysähtyvät usein kevään sekä toisinaan myös syksyn muuttomatkoillaan Liminganlahdella Oulun seudulla, mutta edellinen varmistettu pesintä Suomessa on tapahtunut vuonna 1995. Pohjoismainen kiljuhanhikanta oli 1900-luvun lopulla sukupuuton kynnyksellä, mutta on sittemmin kääntynyt lupaavaan kasvuun. 

Olemme työskennelleet kiljuhanhen suojelemiseksi jo lähes 40 vuotta. Viime vuosina olemme esimerkiksi tehneet yhteistyötä Oulun seudun metsästysyhdistysten kanssa kiljuhanhen muuttomatkojen turvaamiseksi. 

Kymmenet vapaaehtoiset auttoivat luontoa talkoissa

Järjestimme jälleen viime kesänä ympäri Suomen talkoita, joissa poistettiin luonnosta haitallisia vieraslajeja ja kunnostettiin niin luonnon monimuotoisuuden kuin kulttuurihistorian kannalta arvokkaita perinneympäristöjä. 

Viikonlopun tai viikon mittaisilla talkooleireillä kunnostettiin luontoa Sastamalan Vehmaanniemellä, Vaasan edustalla Slåttskäretissä, Naantalissa Kenkämaalla, Vekaran saarella Uudessakaupungissa ja Houtskarin Jungfruskärissä. 

Pääkaupunkiseudulla talkoolaiset poistivat haitallisia vieraslajeja, kuten lupiinia, kurtturuusua ja jättipalsamia eri kohteissa iltapäivän tai koko päivän kestävissä talkoissa. 

Lisäksi vähensimme merten muoviroskaa järjestämällä roskatalkoita Itämeren rannikolla. Roskatalkookausi käynnistyi Helsingin Kaivopuistosta, jossa siivosimme vapun juhlinnan jälkiä heti toukokuun alussa, ja jatkui pitkin kevättä ja kesää eri puolilla Itämeren rannikkoa. 

Vapaaehtoiset talkoolaiset niittotöissä perinneympäristötalkoissa.

Puolustamme sinnikkäästi suomalaista metsäluontoa

Yli puolet Suomen kaikista lajeista elää metsissä, mutta hakkuut ovat ajaneet upean metsäluontomme ahdinkoon. Vuoden 2023 aikana julkaisimme oppaan, jonka avulla kannustamme metsänomistajia siirtymään metsänhoidossa jatkuvaan kasvatukseen. Jatkuva kasvatus tukee talousmetsien monimuotoisuutta ja suojaa metsää ilmastonmuutoksen voimistamilta sään ääri-ilmiöiltä. 

Lisäksi olemme tehneet sinnikästä vaikuttamistyötä ja vaatineet hallitusta suojelemaan kaikki valtion omistamat vanhat ja luonnontilaiset metsät välittömästi. Tämä vaikuttamistyömme jatkuu myös ensi vuonna. 

Itämerennorppa synnytti ensimmäisen kerran ihmisen rakentamaan keinopesään

Huhtikuussa selvisi, että itämerennorppa oli ensimmäistä kertaa synnyttänyt kuutin ihmisen rakentamaan keinopesään. Kuutin syntyminen keinopesään on luonnonsuojelun läpimurto. Keinopesiä on testattu alueella kahtena talvena, mutta pesinnän onnistuminen näin nopeasti yllätti asiantuntijat. 

Itämerennorppa synnyttää kuuttinsa mieluiten jään ja lumen muodostamaan luolaan, mutta Saaristomerellä on jo nyt usein niin leutoja talvia, ettei norpan pesintään sopivia jäitä ole lainkaan. Jäättömänä talvena norppaemo synnyttää poikasensa sinne, minne pystyy, mutta ilman lumipesän tarjoamaa suojaa kuutit ovat haavoittuvammassa asemassa ja alttiina niin säälle kuin petojen hyökkäyksillekin. 

Idea pesäkatoksien kokeilemisesta itämerennorpalle on esitetty jo reilu kymmenen vuotta sitten WWF:n merihyljetyöryhmässä. Turun ammattikorkeakoulun asiantuntijat ovat suunnitelleet ja rakentaneet keinopesän, jonka norppa kelpuutti nyt ensimmäistä kertaa pesintään. Turun ammattikorkeakoulun asiantuntijat ovat kehittäneet ratkaisuja itämerennorpan pesintäongelmiin lämpenevässä ilmastossa osana Yhteinen saimaannorppamme LIFE -hanketta. 

Sinä voit olla mukana auttamassa itämerennorppaa ryhtymällä WWF:n Itämeri-kummiksi! 

Itämerennorppa synnytti ensimmäistä kertaa keinopesään.

Hiitolanjoki virtaa vihdoin vapaana ja siitä on tulossa uhanalaisten vaelluskalojen paratiisi

Etelä-Karjalassa sijaitseva Hiitolanjoki virtaa nyt kokonaan vapaana, sillä joen viimeinenkin pato, Ritakosken pato, on nyt purettu. Hiitolanjoen vapauttaminen on ollut varsinainen luonnon ennallistamisen menestystarina, sillä patojen purkamisella on ollut välittömiä myönteisiä vaikutuksia luonnolle ja etenkin Saimaan vesistöjen uhanalaisille vaelluskalakannoille. 

Äärimmäisen uhanalaiset järvilohet ovat nousseet patoaltaiden alta vuosina 2022 ja 2021 vapautettuihin Lahnasenkoskeen ja Kangaskoskeen miltei heti sen jälkeen, kun niihin on päästetty vettä, ja ensimmäiset kudut vapautetuissa koskissa ovat olleet menestyksekkäitä. Alueella on patojen purun jälkeen mitattu ennätysmäärät järvilohen poikasia! 

Hiitolanjoki on tärkeä lisääntymisalue etenkin äärimmäisen uhanalaiselle Laatokan järvilohelle ja vaeltavalle järvitaimenelle. Vapautetusta Hiitolanjoesta povataan uhanalaisten vaelluskalojen paratiisia, sekä houkuttelevaa matkailu- ja virkistysaluetta niin paikallisten kuin turistien käyttöön. 

Olemme olleet mukana Hiitolanjoen vapauttamisessa yhtenä suurimmista rahoittajista Lassi Leppisen säätiön WWF:n padonpurkutyölle antaman lahjoituksen turvin. Keskeisiä toimijoita padon purun eteenpäin viemisessä ovat olleet muun muassa Etelä-Karjalan virkistysaluesäätiö, Kaakkois-Suomen ELY-keskus, Rautjärven kunta, Hiitolanjoki yhdistys ry sekä maa- ja metsätalousministeriön NOUSU-ohjelma. 

Haluatko olla mukana turvaamassa uhanalaisten vaelluskalojen tulevaisuutta? Tee kertalahjoitus virtavesien vapauttamiseen. 

Upea uutinen uhanalaisille vaelluskaloille – Palokin koskien ennallistaminen kirjattiin hallitusohjelmaan

Sinnikkään vaikuttamistyömme edesauttamana Petteri Orpon (kok) hallitusohjelmaan tehtiin hieno kirjaus Heinävedellä sijaitsevien Palokin koskien vapauttamisesta. 

Toteutuessaan yhdeksän kosken sarjan vapauttaminen olisi Suomen sisävesien merkittävin padonpurku, jonka ansiosta uhanalaisille vaelluskaloille vapautuisi jopa 1 500 kilometriä vapaana virtaavaa vesireittiä. 

Palokin kosket padottiin vuonna 1961 pienvesivoiman tuotantoon, jolloin valtaosa koskista jäi patoaltaan syvyyksiin seisovan veden alle, ja padon alapuoliset kosket kuivilleen. Samalla ajanjaksolla Saimaan lohikalakannat ovat uhanalaistuneet, kun vaelluskalojen suosima lisääntymisalue katosi ja kalojen vaellusreitti katkesi. 

Seuraavaksi aiomme pitää huolen siitä, että hallitus pystyy lupauksessaan ja Palokin koskien vapauttaminen saadaan pian käyntiin. 

Haluatko olla mukana vapauttamassa koskia ja auttamassa uhanalaisia vaelluskaloja? Tee kertalahjoitus virtavesien vapauttamiseen. 

Taimen virtavedessä uiskentelemassa

Ehkäisimme Itämeren rehevöitymistä

Olemme tehneet töitä kirjaimellisesti kädet savessa Itämeren tilan parantamiseksi. Itämeren lumoavan kaunis rannikko kärsii heikosta vedenlaadusta ja rehevöityminen yksipuolistaa arvokasta meriluontoa.  

Rakensimme vuoden aikana Länsi-Uudellemaalle yhteistyössä paikallisten maaomistajien kanssa yhteensä seitsemän vesienhallintakohdetta, jotka vähentävät Itämeren ravinnekuormitusta.  Esimerkiksi Inkooseen kaivoimme 1,5 kilometriä pitkän uoman, joka auttaa tulvavesien hallinnassa.

Lisäksi olemme jatkaneet Itämeren avainlajin meriajokkaan siirtoistutuksia. Meriajokasniityt ovat yksi Itämeren avainekosysteemeistä: ne lisäävät vedenalaisen luonnon monimuotoisuutta ja toimivat elinympäristöinä lukuisille eri lajeille.  

Itämeren rannikkoalueen vesiensuojelu- ja ennallistamistyötä on tehty viimeisen kahden vuoden ajan vetämässämme RANKKU-hankkeessa, joka saa jatkoa viime kesäkuussa alkaneessa RANKKU2-hankkeessa. Lisäksi vesiensuojelutyötä tehdään Länsi-Uudellamaalla VALUTA2 ja Metsälähde-hankkeissa. 

Onko Itämeri sinunkin sydäntäsi lähellä? Voit auttaa sen suojelussa liittymällä WWF:n Itämeri-kummiksi.  

Talkoovoimin elinvoimaisia virtavesielinympäristöjä ja uusia kutupaikkoja taimenille

Vapaana virtaavista vesistä ovat riippuvaisia muun muassa uhanalaiset vaelluskalat, vesihyönteiset, vesisammaleet, jokiravut ja simpukat. Jokien ja purojen hyvästä tilasta hyötyvät myös niitä reunustavat metsälajit eliöstöineen.  

Kunnostimme tänä vuonna hartiavoimin satoja metrejä virtavesielinympäristöjä sekä rakensimme 30 kutupaikkaa uhanalaiselle taimenelle. Talkoolaisten käsiparien kautta metsäpurouomiin kulki yli 50 tonnia kiviainesta. Kaakkois-Suomessa, Pohjois-Savossa ja Pohjois-Karjalassa järjestettyihin talkoisiin osallistui lähes 90 WWF:n, Stora Enson ja Tornatorin vapaaehtoista. Metsäpurojen puolesta -yhteistyössä vahvistetaan luonnon monimuotoisuutta ennallistamalla metsissä sijaitsevia pienvesiä. 

Yksi talkookohteista oli Varkauden Ämmäkoski, jonka ennallistamistuloksia päästiin myöhemmin seuraamaan WWF:n Luontoliven kalakamerassa. Ohitusuomaan sijoitettu kamera tallensi sykähdyttäviä hetkiä, kun erittäin uhanalaiset taimenet ryhtyivät suorassa lähetyksessä kutupuuhiin. Taimenet näyttävät siis hyväksyneen ohitusuoman lisääntymis- ja elinympäristökseen! 

Haluatko olla mukana auttamassa uhanalaisia vaelluskaloja ja kunnostamassa elinvoimaisia virtavesielinympäristöjä? Tee kertalahjoitus virtavesien vapauttamiseen. 

Hiitolanjoen ennallistaminen kesällä 2023

Valtamerisopimuksen neuvottelut päättyivät merien voittoon

Maailman valtiot solmivat keväällä historiallisen valtamerisopimuksen 15 vuotta kestäneiden neuvotteluiden tuloksena. Olimme mukana neuvotteluissa vaatimassa sopimukselle korkeaa tavoitetasoa. 

Sopimuksen vaikutus on merkittävä etenkin aavan meren alueille, jotka ovat paitsi tärkeä elinympäristö useille uhanalaisille lajeille myös merkittävä hiilinielu. Nämä merialueet käsittävät lähes kaksi kolmasosaa valtamerten pinta-alasta, mutta eivät ole kuuluneet minkään valtion lainsäädäntövallan alaisuuteen. Uusi sopimus tuo merialueet kansainvälisten sääntöjen piiriin: sen myötä merialueiden valvonta tehostuu, valtiot sitoutetaan uusien suojelualueiden perustamiseen ja ympäristövaikutuksia aletaan arvioida. 

Merikilpikonna sukeltaa Equadorilla.

Vapaaehtoiset öljyntorjuntajoukkomme toimivat ja täyttivät 20 vuotta

Perustamamme öljyntorjuntajoukot täyttivät 20 vuotta ja juhlavuoden aikana joukkoja tarvittiinkin useaan otteeseen.  Ensimmäisen kerran öljyntorjuntajoukot kutsuttiin apuun toukokuun alussa Joutsenossa, jossa Kemiran lipeätehtaalta Saimaaseen vuotanut öljy pääsi leviämään Kolarinlahden rannoille. WWF:n asiantuntijat ja öljyntorjunnan vapaaehtoiset poistivat öljyä vedestä äyskäröiden, imeytysliinoilla ja -tyynyillä. 

Kesäkuun alussa öljyntorjuntajoukot auttoivat Sipoon Simsalön saaren edustalla tapahtuneessa öljynonnettomuudessa, jossa veteen vuosi öljyä uponneesta huviveneestä. WWF:n asiantuntijat ja vapaaehtoiset siivosivat rantaan levinnyttä paksua moottoriöljyä. 

Kuluneen vuoden aikana myös koulutimme uusia vapaaehtoisia öljyntorjuntajoukkoihin. Vuoden 2023 aikana vapaaehtoisille mahdollistettiin yli 150 koulutuskertaa. 

WWF:n öljyntorjuntajoukot toimivat viranomaisten apuna öljyonnettomuuden sattuessa. Öljyntorjuntajoukkoja tarvitaan nyt kenties enemmän kuin koskaan, sillä viimeisen vuoden aikana Itämeren öljynkuljetusliikenteessä on tapahtunut muutoksia, jotka voivat lisätä onnettomuusriskiä. 

Öljyntorjunta on hidasta, pääasiassa käsin tehtävää työtä ja vapaaehtoisten apu on onnettomuuden sattuessa tarpeen. Öljy on tärkeää saada mahdollisimman pian pois luonnosta, sillä se aiheuttaa luonnolle vakavia haittoja. Esimerkiksi vesilinnut ovat vaarassa kylmettyä kuoliaaksi, jos niiden höyhenet sotkeutuvat öljyyn ja menettävät vedenpitävyyttään. 

Haluatko olla osa öljyntorjuntajoukkojen menestystarinaa? Katso seuraavat koulutukset tapahtumakalenteristamme tai tue öljyntorjuntajoukkoja WWF:n Itämeri-kummina. 

Vapaaehtoiset öljyntorjuntajoukot Joutsenossa 2023

Uutta toivoa Afrikan sarvikuonoille

Sarvikuonojen lukumäärä Afrikassa on kääntynyt hienoiseen kasvuun ensimmäistä kertaa yli kymmeneen vuoteen. Arvioiden mukaan sarvikuonojen määrä on kasvanut noin viidellä prosentilla vuoden 2021 jälkeen ja Afrikan mantereella on villejä sarvikuonoja nyt noin 23 290. 

Onnistumisen taustalla on WWF:n, paikallishallinnon ja paikallisten ihmisten pitkäjänteinen suojelutyö. Keniassa on laadittu sarvikuonon suojelua viitoittava Black Rhino Action Plan vuosille 2022–2026, jonka laatimisessa WWF on ollut mukana. Lisäksi WWF on tukenut sarvikuonotutkimusta sekä hankkinut suojelutyössä tarvittavaa välineistöä, kuten vahtitorneja sarvikuonojen tärkeille elinalueille.  

Sarvikuonoja salametsästetään edelleen etenkin niiden sarvien vuoksi, joita käytetään vanhoissa uskomushoidoissa. Toinen sarvikuonoihin kohdistuva uhka on niiden elinympäristöjen katoaminen. 

Afrikan sarvikuono emo ja poikanen Keniassa.

Tiikerien ja lumileopardien määrä kasvussa Bhutanissa

Himalajalla sijaitsevasta Bhutanista saatiin kuluneen vuoden aikana ilahduttavia uutisia niin tiikerin kuin lumileopardin suojelusta. Heinäkuussa Bhutan kertoi maan tiikerikannan kasvaneen reilulla neljänneksellä, ja syyskuussa kerrottiin lumileopardikannan kasvaneen noin 40 prosentilla vuodesta 2016. Bhutanissa elää tällä hetkellä arviolta 131 tiikeriä ja 134 lumileopardia.  

Tiikeripopulaation kasvua Bhutanissa selittävät muun muassa parantunut lainsäädäntö, yhdessä paikallisten yhteisöjen kanssa toteutetut suojeluohjelmat, elinympäristöjen ennallistaminen sekä ihmisten ja villieläinten välisten konfliktien ehkäiseminen. Lumileopardeja on autettu muun muassa kartoittamalla ja suojelemalla niiden elinympäristöjä.  

Tuimme WWF Bhutanin toimintaa vuosina 2009–2021 ulkoministeriön ja WWF-kummien tuella. 

Lahjoita kissaeläimille valoisampi tulevaisuus liittymällä WWF:n Kissaeläin-kummiksi.

Tiikeri Bhutanissa

Toiveikkaita uutisia uhanalaisille jokidelfiineille

Maailman jokidelfiinivaltiot allekirjoittivat lokakuussa julistuksen, jossa ne sitoutuvat joukkoon suojelutoimenpiteitä uhanalaisten jokidelfiinien tulevaisuuden turvaamiseksi. Suojelutoimille on huutava tarve, sillä jokidelfiinien määrä on romahtanut 1980-luvun jälkeen 73 prosentilla ja jäljellä olevat kuusi jokidelfiinilajia ovat kaikki erittäin tai äärimmäisen uhanalaisia.  

Tuoreessa julistuksessa 11 Aasian ja Etelä-Amerikan maata sitoutuvat suojelutoimenpiteisiin, kuten suojeluverkoston luomiseen, veden laadun parantamiseen, kestämättömistä kalastusmenetelmistä luopumiseen, jokidelfiinien tutkimuksen ja monitoroinnin lisäämiseen sekä paikallisyhteisöjen ja alkuperäiskansojen osallistamiseen suojelussa.  

WWF tukee jokidelfiinijulistuksen tavoitteiden toteutumista yhdessä muiden järjestöjen ja toimijoiden kanssa. Suomen WWF suojelee esimerkiksi Amazonilla jokidelfiinien elinympäristöjä paikallisten ihmisten kanssa ulkoministeriön ja WWF-kummien tuella.  

Amazonin jokidelfiinit leikkivät.

Saruskurkien määrä saatiin Nepalissa kasvuun elinympäristöjä ennallistamalla

Nepalissa on onnistuttu saamaan uhanalaisten saruskurkien määrä kasvuun niiden elinympäristöjä suojelemalla, vaikka maailmanlaajuisesti kanta on laskussa. Uusimman tiedon mukaan Nepalissa elää noin 700 saruskurkea. Kanta on kaksinkertaistunut vuodesta 2010.  

Saruskurkien suurin uhka on elinympäristöjen katoaminen. Lajille tärkeitä kosteikkoja on kuivattu maatalouden käyttöön, ja linnut ovat joutuneet väistymään moottoriteiden, asuinalueiden ja muun infrastruktuurin rakentamisen tieltä.  

Saruskurkikanta on saatu kasvuun rakentamalla kurjille uusia kosteikkoja sekä lampia, jotka keräävät monsuunisateiden vettä ja turvaavat kurjille elintärkeän makeanveden saannin myös kuivalla kaudella. Veden keskelle rakennetut pienet saarekkeet ovat taanneet kurjille oivalliset pesäpaikat, joissa munat ovat turvassa saalistajilta.  

Olemme tukeneet WWF Nepalin toimintaa ulkoministeriön ja WWF-kummien tuella.  

Earth Houriin osallistui 1,3 miljoonaa suomalaista

Järjestämäämme maailman suurimpaan ympäristötapahtumaan Earth Houriin osallistui maaliskuussa 2023 1,3 miljoonaa suomalaista. Earth Hourin aikana useat kodit, julkiset rakennukset ja maamerkit pimenivät tunnin ajaksi symbolisena eleenä ympäristön puolesta. Suomessa valot sammuivat muun muassa Helsingin päärautatieasemalta, Tampereen Näsinneulasta ja Turun tuomiokirkosta. 

Osana Earth Houria nettisivuillamme kerättiin erilaisia lupauksia luonnolle. Lupauksia kertyi ennätyksellisesti yli 4 000. Lupauksissa ihmiset kertoivat esimerkiksi äänestävänsä huhtikuun eduskuntavaaleissa luontomyönteistä ehdokasta ja kokeilevansa kasvipainotteista ruokavaliota. 

Olethan sinä mukana seuraavassa WWF:n Earth Hourissa 23. maaliskuuta 2024? 

Earth Hour kynttilä talviaikaan.

Dubain ilmastokokous loi toivoa ilmastotavoitteiden saavuttamisesta

Pitkien ja vaikeiden neuvottelujen jälkeen YK:n ilmastokokouksessa päästiin joulukuun puolivälissä sopuun globaalista siirtymästä, jossa fossiiliset polttoaineet korvataan uusiutuvilla ja päästöttömillä energianlähteillä.

Myönteistä on, että fossiilisten polttoaineiden keskeinen rooli ilmastonmuutoksen kiihdyttäjänä on vihdoin otettu huomioon.

”Dubain ilmastokokouksen päätös ei ole täydellinen, mutta merkitsee huomattavaa edistystä ja fossiilisten polttoaineiden aikakauden lopun alkua”, WWF Suomen ilmasto-ohjelman johtaja Bernt Nordman kommentoi ilmastokokouksen lopputulosta.

Ilmaston lämpeneminen ihmisen toiminnan seurauksena on yksi suurimmista maailmanlaajuisista kriiseistämme. WWF:n Ilmasto-kummina tuet työtämme ilmastokatastrofin estämiseksi.

Terästeollisuudelle uusi työkalu päästöjen vähentämiseen

Yritysten ja rahoituslaitosten päästövähennyksiä kirittävä Science Based Targets initiative (SBTi) julkaisi heinäkuussa uuden ohjeistuksen, joka auttaa teräksen tuottajia asettamaan vaikuttavia, tieteeseen perustuvia päästövähennystavoitteita. Myös sijoittajat ja terästä käyttävät yritykset voivat soveltaa uutta ohjeistusta. 

Terästeollisuus on yksi maailman suurimmista ilmastonmuutoksen kiihdyttäjistä, sillä valtaosa terästuottajista käyttää fossiilista kivihiiltä energianlähteenään – joko suoraan masuuneissa tai sähkön tuotannossa. Olemme yksi SBTi:n perustajajäsenistä, ja asiantuntijamme ovat olleet mukana luomassa uutta ohjeistusta. 

Jo yli 10 000 on tilannut ruokakurssimme!

Sillä, mitä syömme, on suuret vaikutukset ilmastoon, Itämereen ja muuhun luontoon. Jopa 20 prosenttia yksityisen kulutuksen aiheuttamista päästöistä on peräisin ruuasta. 

Me olemme helpottaneet ympäristöystävälliseen ruokavalioon siirtymistä muun muassa koostamalla ruokakurssin, joka tarjoaa herkullisia reseptejä sekä hyväksi havaittuja käytännön vinkkejä ympäristöystävällisen ruuan valmistamiseen. 

Iloksemme jo yli 10 000 suomalaista on tilannut ruokakurssin! Ruokakurssi on maksuton ja toimii sähköpostitse. Kurssin tilattuasi saat kuuden viikon ajan kerran viikossa sähköpostiisi uuden kirjeen täynnä maukkaita reseptejä ja hyviä vinkkejä. 

Oletko sinä jo tilannut ruokakurssin? Jos et, voit tilata ruokakurssin täältä. Jos ruokakurssi on jo tuttu juttu, kurkista seuraavaksi reseptipankkiimme. 

Kasvipohjainen ja vastuullinen ruoka.

Ruokaviestimme esiintyivät Flow-festivaalin päälavalla

Elokuussa 2023 saimme olla mukana Helsingissä järjestetyllä Flow Festivalilla levittämässä kasvipohjaisten ruokavalintojen ilosanomaa. Ympäristöystävällisiin ruokavalintoihin kannustavat ruokaviestimme näkyivät muun muassa Flow’n päälavalla festivaalin yli 90 000 kävijälle. 

Flow Festival luopui vuonna 2022 täysin punaisesta lihasta ja siipikarjasta ruokavalikoimassaan, ja lisäksi jokaisella festivaalin ravintolalla on ruokalistallaan vähintään yksi vegaaninen annos. Suunnittelemamme WWF Lounge tarjosi rauhallisen paikan nauttia ympäristöystävällisistä aterioista ja kannusti festivaalivieraita tilaamaan ruokakurssimme. 

Olethan sinä jo tilannut ruokakurssimme ja päässyt nauttimaan herkullisista ja näppäristä vinkeistämme? 

WWF:n kasvisruokakampanja Flow festivaaleilla.

Vaikutimme päättäjiin kasvipohjaisen ruuan edistämiseksi

Kutsuimme koolle lähes 30 elintarvikealan yritystä ja muuta toimijaa ja esitimme alkuvuodesta yhdessä uudenlaista poliittista avausta kasvisruuan edistämiseksi. Verkostoon kuuluu niin alan vakiintuneita jättiläisiä kuin uusia innovaattoreita, joilla kaikilla on sama visio: luoda Suomelle uusia mahdollisuuksia kasvipohjaisesta ruuasta.

Helmikuussa järjestämämme Suomi kasvaa vegestä -tilaisuus nosti kasvipohjaisen ruuan mahdollisuudet niin poliittisten päättäjien kuin median tietoisuuteen. 

Kesällä koostimme myös valokuvavetoomuksen kasvipohjaisen ruuan edistämiseksi. WWF Nuoret luovuttivat valokuvavetoomuksen maa- ja metsätalousministeri Sari Essayahille (kd.) syksyllä. Vaikuttamistyömme kasvipohjaisen ruuan edistämiseksi jatkuu. 

Vaikutimme päättäjiin kasvipohjaisen ruuan edistämiseksi.

EU:n ennallistamisasetus antaa uutta toivoa luonnolle

EU:n komissio, parlamentti ja jäsenmaat pääsivät marraskuussa sopuun tärkeästä ennallistamisasetuksesta. Olemme vaikuttaneet ennallistamisasetukseen yhdessä WWF:n Brysselin toimiston kanssa. 

EU:n ennallistamisasetus on osa EU:n biodiversiteettistrategiaa ja se on merkittävä myös Suomen luonnon kannalta. Luonnon ennallistamista tehdään Suomessa jo nyt paljon, mutta EU:n laajuinen päätös asiasta varmistaa, että ennallistamistoimiin saadaan riittävä rahoitus myös tulevina vuosina. 

Ennallistamisessa pyritään palauttamaan ihmisen toiminnan vuoksi heikentynyttä luontoa lähemmäs alkuperäistä tilaansa. Ennallistaminen voi olla esimerkiksi energiantuotannon kannalta merkityksettömän padon poistaminen ja koskiluonnon palauttaminen alkuperäiseen tilaansa. 

Asetuksen voimaantulo edellyttää vielä jäsenmaiden sekä EU-parlamentin lopullista hyväksyntää.

Metsäkatoa aiheuttavien tuotteiden myynti jää pian historiaan EU:ssa

Kesäkuussa astui voimaan EU:n metsäkatoasetus, joka kieltää metsäkatoa aiheuttaneiden tuotteiden tuonnin EU:n markkinoille tammikuusta 2025 alkaen.

Metsäkato on valtava uhka luonnon monimuotoisuudelle, sillä maailman metsissä elää noin 80 prosenttia kaikista maalla elävistä lajeista. Metsiä häviää vuosittain keskimäärin 10 miljoonaa hehtaaria, josta valtaosa on trooppista sademetsää. Suurin syy metsien tuhoon on ihmisen toiminta: metsää raivataan etenkin karjalaidunten ja maanviljelyn tieltä.

Asetus velvoittaa yrityksiä varmistamaan, ettei metsäkatoriskituotteiden tuotannosta ole aiheutunut metsäkatoa. Metsäkatoriskituotteita ovat muun muassa kahvi, kaakao, soija, palmuöljy, naudanliha, puu- ja paperituotteet sekä luonnonkumi. 

Olemme vaikuttaneet EU:n metsäkatoasetuksen syntymiseen yhdessä WWF:n Brysselin toimiston kanssa.

Jos sydämesi sykkii sademetsille, auta suojelemalla niitä ja liity WWF:n Sademetsä-kummiksi.

Metsäkato on uhka luonnon monimuotoisuudelle.

Vaikutamme yrityksiin luontokadon torjumiseksi

Merkittävä osa suomalaisyrityksistä tiedostaa, että luontokato on vakava uhka yhteiskunnalle ja yritysten liiketoiminnalle, kävi ilmi meidän ja Bain & Companyn helmikuussa julkaisemasta raportista. Raportti osoittaa myös, että yritysten ymmärrys aiheesta ja toimet luonnon köyhtymisen pysäyttämiseksi ovat vielä riittämättömiä. 

Teemme jatkuvasti töitä vakuuttaaksemme yhä useammat yritykset luontokadon tuhoisista vaikutuksista ja kumppaniyritystemme kanssa edistämme konkreettisin keinoin luonnon monimuotoisuutta. 

Lähes 90 vapaaehtoista osallistui WWF:n, Stora Enson ja Tornatorin talkoisiin

Rakensimme yhdessä Stora Enson ja Tornatorin kanssa vuoden 2023 aikana 30 kutupaikkaa uhanalaiselle taimenelle ja ennallistimme satoja metrejä virtavesiluontoa. Vuoden aikana Kaakkois-Suomessa, Pohjois-Savossa ja Pohjois-Karjalassa järjestettyihin talkoisiin osallistui liki 90 vapaaehtoista. 

Kunnostuksissa keskityttiin paikallisesti tärkeiden virtavesielinympäristöjen ennallistamiseen, kuten kutusoraikkojen rakentamiseen ja vaelluskaloille haitallisten vaellusesteiden poistamiseen. Yhteistyön tuloksena saatiin ennallistettua kuivuneita virtavesiuomia taas soliseviksi puroiksi. 

Lähes 90 vapaaehtoista osallistui Stora Enson ja Tornatorin talkoisiin.

Vaikuttavaa ympäristötyötä tehdään jo lähes 200 organisaatiossa 

Suositussa Suomen WWF Green Office -verkostossa on tällä hetkellä lähes 200 organisaatiota ja yritystä eri toimialoilta. Mukana on yli 430 toimipaikkaa ja yli 56 000 työntekijää. Green Office -verkoston työpaikkoja yhdistää halu toimia vastuullisesti ja kehittyä ympäristötyössä. 

Green Office -organisaatioiden kulutustavoissa näkyi tänä vuonna, että verkostossa kiinnitetään huomiota kulutuksen vastuullisuuteen. Lähes kolme neljästä (73 %) organisaatiosta valitsee energiamuodokseen uusiutuvilla energianmuodoilla tuotetun sähkön ja 60 % paperihankinnoista on FSC-sertifioitua. Lisäksi yli puolet työntekijöistä valitsee lounaalla kasvisannoksen. Luvut ovat hienoja esimerkkiä konkreettisista ympäristöteoista ja ne pohjautuvat WWF Green Office -vuosiraporttiin 2023.

Vaadimme päättäjiltä tekoja luontokadon pysäyttämiseksi ja ilmastonmuutoksen torjumiseksi

Vaikutimme kuluneen vuoden aikana poliittisiin päättäjiin monin eri keinoin. Kevään eduskuntavaalien alla järjestimme yhdessä Helsingin Sanomien, Elinkeinoelämän keskusliiton ja Sitran kanssa ympäristöaiheisen vaalitentin, jossa suurimpien eduskuntapuolueiden puheenjohtajilta kysyttiin, miten he aikovat aikamme suurimpia kriisejä, luontokatoa ja ilmastonmuutosta ratkoa. 

Maaliskuussa osallistuimme yhdessä muiden ympäristöjärjestöjen ja tuhansien ihmisten kanssa Luontomarssille ja vaadimme päättäjiltä poliittista selkärantaa luontokadon pysäyttämiseksi ja ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. 

Kiritimme päättäjiä ennen eduskuntavaaleja myös julkaisemalla vaalien alla kyselytutkimuksen, jonka mukaan yli kaksi kolmasosaa suomalaisista on huolissaan ilmastonmuutoksesta ja luontokadosta. 

Olemme muistuttaneet luontokadon ja ilmastonmuutoksen torjunnan tärkeydestä myös hallituksen budjettineuvottelujen alla ja pitäneet säännöllisesti yhteyttä uusiin kansanedustajiin. Meidän työmme on antaa poliittisessa päätöksenteossa luonnolle ääni ja tämä työ tulee jatkumaan myös tulevina vuosina. 

Vapaaehtoiset osallistuivat luontomarssiin eduskuntatalolle.

Hyvästi, kalaverkot – fantastinen päätös Australian dugongien suojelemiseksi

Australian Isolla Valliriutalla sijaitsevalla dugongien eli merilehmien suojelualueella ei enää vuoden 2024 jälkeen nähdä kaupallisessa kalastuksessa käytettäviä kalaverkkoja. Kaupallisen verkkokalastamisen kielto alueella on elintärkeä päätös alueen dugongipopulaatioille ja muille lajeille, kuten merikilpikonnille ja delfiineille, jotka kärsivät kalastuksen ja ilmastonmuutoksen vaikutuksista. Queenslandin hallitus on sitoutunut lopettamaan kaupallisen verkkokalastuksen Ison Valliriutan alueella ja siirtymään kestävämpiin kalastusmuotoihin vuoteen 2027 mennessä.  

Järjestimme yli 30 koulutusta kasvatusalan ammattilaisille 

Olemme järjestäneet yli 30 koulutusta opettajille, rehtoreille, koulun johtajille ja varhaiskasvatuksen ammattilaisille yhdessä kahdeksan muun toimijan kanssa.

Koulutukset ovat tarjonneet yli 550 kasvatusalan ammattilaiselle tietoa ja konkreettisia välineitä kestävän elämäntavan vahvistamiseen päiväkodeissa, kouluissa ja toisella asteella. Koulutusosioiden läpileikkaavina teemoina ovat olleet ajankohtainen ympäristötieto, kestävä arki ja luonto hyvinvoinnin lähteenä.

Täydennyskoulutukset ovat olleet osa Opetushallituksen rahoittamaa Kohti ympäristövastuullista oppimisyhteisöä -hanketta, joka alkoi syksyllä 2022 ja päättyi vuoden 2023 lopussa.

Katso ajankohtaiset koulutukset täältä.

Pysy kartalla luonnonsuojelun kuulumisista - tilaa WWF Suomen uutiskirje

WWF:n uutiskirjeen avulla pysyt kartalla luonnonsuojelun tuoreimmista kuulumisista. Uutiskirje kolahtaa sähköpostiluukkuusi kerran kuukaudessa.

Tilaa uutiskirje

Pysy kartalla luonnonsuojelun kuulumisista - tilaa WWF Suomen uutiskirje

WWF:n uutiskirjeen avulla pysyt kartalla luonnonsuojelun tuoreimmista kuulumisista. Uutiskirje kolahtaa sähköpostiluukkuusi kerran kuukaudessa.