Ministeriö uhmaa oikeuden päätöstä uudella esityksellään ahman tappoluvista
Maa- ja metsätalousministeriö esittää kahdeksan ahman metsästyskiintiötä poronhoitoalueen pohjois- ja itäosiin. Ministeriö kapinoi korkeimman hallinto-oikeuden päätöstä vastaan, kun se ei selväsanaisesti edellytä selvityksiä Natura 2000 -luonnonsuojelualueille myönnettävistä tappoluvista.
Ahma ehti olla 35 vuotta täysin rauhoitettu, kunnes vuodesta 2017 lähtien niiden tappamiseksi on vuosittain myönnetty kahdeksan poikkeuslupaa. Maa- ja metsätalousministeriö on perustellut metsästystä tarpeella vähentää porovahinkoja. Tähän mennessä ahmoja on tapettu poikkeusluvin jo 32 yksilöä, ja nyt maa- ja metsätalousministeriö esittää jälleen kahdeksan ahman metsästyskiintiötä poronhoitoalueen pohjois- ja itäosiin.
”Koska ahma on pitkäikäinen ja hidas lisääntymään, usean vuoden metsästyksen vaikutukset kertautuvat ja näkyvät jo selvästi pohjoisimman Lapin ahmakannan taantumisena. Vastustamme lähtökohtaisesti kaikkia ahmojen poikkeuslupia, kunnes ahmakanta on myös poronhoitoalueella selkeästi elpymässä erittäin uhanalaisesta asemastaan”, WWF:n ohjelmapäällikkö Petteri Tolvanen sanoo.
Suomen suurin näätäeläin ahma on luokiteltu kansallisesti erittäin uhanlaiseksi, ja niitä elää Suomessa tällä hetkellä noin 390 yksilöä. Poronhoitoalueella Suomen ahmoista elää vain noin kolmasosa. Tunturi-Lapin ahmakanta on taantunut jopa neljänneksellä samana aikana, kun poikkeuslupia ahman metsästykseen on myönnetty.
Oikeus päätti, ahma voitti
Viime vuosien aikana ahmojen tappolupia on myönnetty sellaisille Natura 2000 -alueille, jotka on perustettu myös ahmojen elinympäristön suojelua varten. Kaikkiaan viimeisten neljän talven aikana 20 ahmaa on tapettu tällaisilla luonnonsuojelualueilla.
Suomen luonnonsuojeluliiton Lapin piirin vuonna 2017 tekemästä valituksesta käynnistynyt oikeusprosessi ahmojen tappolupiin liittyen sai kauan odotetun päätöksen tänä keväänä, kun korkein hallinto-oikeus linjasi, ettei vuonna 2017 Natura 2000 -alueelle myönnetty poikkeuslupa ollut lainmukainen. Päätöksen mukaan poikkeuslupa olisi edellyttänyt Natura-selvitystä. Näitä vaadittuja selvityksiä ei ole tehty SLL:n valituksen jälkeenkään, vaikka lupia on vuosittain myönnetty Natura 2000 -alueille.
KHO:n päätöksestä huolimatta maa- ja metsätalousministeriö ei uusimmassa esityksessään edelleenkään selväsanaisesti edellytä poikkeusluvat myöntävää Suomen riistakeskusta teettämään Natura-selvityksiä.
”KHO:n ratkaisun jälkeen tilanteeseen ei liity juridista tulkinnanvaraisuutta. Jos poikkeuslupia myönnetään ilman Natura-arviointia sellaisille Natura 2000 -alueille, jotka on perustettu ahmojen elinympäristön suojelua varten, viranomaisten voidaan katsoa toimivan tietoisesti lain ja korkeimman hallinto-oikeuden päätöksen vastaisesti. Tämä voisi johtaa tutkintaan virkatoimien laillisuudesta”, WWF:n oikeudellinen neuvonantaja Raija-Leena Ojanen sanoo.
WWF:n mielestä poikkeuslupia ei tule myöntää lainkaan Natura 2000 -alueille, jotka on perustettu ahmojen elinympäristön suojelua varten. Kaiken kaikkiaan WWF:n mielestä ahman suojelun ja porotalouden yhteensovittamiseen on haettava kestävämpiä ratkaisuja kuin erittäin uhanalaisen lajin metsästys. Yksi ratkaisu olisivat reviiripohjaiset eli ahman onnistuneiden pesintöjen määrän perusteella paliskunnalle maksettavat porovahinkojen korvaukset.
Lisätietoja:
Raija-Leena Ojanen, oikeudellinen neuvonantaja
050 599 0232, raija-leena.ojanen@wwf.fi
Petteri Tolvanen, ohjelmapäällikkö
0400 168 939, petteri.tolvanen@wwf.fi