Suomen ja Ruotsin WWF: Itämerennorpalle esitetty metsästyskiintiö on aivan liian suuri – maiden tulee viipymättä ryhtyä valmistelemaan yhteistä kannanhoitoa

Maa- ja metsätalousministeriön esittämä itämerennorpan metsästyskiintiö on WWF:n mielestä aivan liian suuri Perämeren norppakannan kokoon ja ilmastonmuutoksen norpalle tuomaan nopeasti kasvavaan uhkaan nähden. WWF vaatii, että Suomen ja Ruotsin tulee viipymättä aloittaa valmistelu Pohjanlahden norppakannan yhteiseksi hoitosuunnitelmaksi.

Maa- ja metsätalousministeriö esittää itämerennorpan metsästyskiintiön pitämistä 375 yksilössä. Samaan aikaan Ruotsi on korottanut samaan Perämeren norppakantaan kohdistuvaa metsästyskiintiötään 420 yksilöön. WWF piti Suomen ja Ruotsin yhteiseen itämerennorppakantaan kohdistuvaa metsästyskiintiötä jo viime vuonna aivan liian suurena.

Toteutuessaan ministeriön esitys tarkoittaisi, että Suomen ja Ruotsin yhteinen metsästyskiintiö olisi 795 yksilöä, eli suurempi kuin vuosi sitten ja moninkertainen muutaman vuoden takaiseen verrattuna. Jopa 80 prosenttia Perämeren norppakannan vuotuisesta kasvusta menetettäisiin metsästykselle kiintiön täyttyessä. Käytännössä metsästyksen negatiivinen vaikutus olisi vieläkin suurempi, sillä metsästys kohdistuisi myös lisääntymisikäisiin naaraisiin.

”Vaikuttaa siltä, että maa- ja metsätalousministeriö pyrkii metsästyksellä pysäyttämään silmälläpidettävän itämerennorpan kannan kasvun, vaikka norppakannan hoidon tavoitteena on norpan levittäytyminen uusille alueille”, hämmästelee WWF Suomen ohjelmajohtaja Petteri Tolvanen.

WWF:n mukaan itämerennorpan suurin sallittu saalismäärä Suomessa ja Ruotsissa yhteensä tulisi asettaa Perämeren-Merenkurkun norppakannan turvaamiseksi korkeintaan 150 norppaan. Tästä tulisi vähentää muu ihmisen aiheuttama kuolleisuus, kuten vahinkoperustaiset poikkeusluvat sekä tietoon tulleet kalanpyydyksiin tai salametsästyksessä kuolleet norpat.

”Lisäksi Suomen ja Ruotsin tulee viipymättä käynnistää valmistelu Perämeren-Merenkurkun itämerennorppakannan yhteiseksi hoitosuunnitelmaksi, joka turvaa itämerennorpan säilymisen elinvoimaisena pitkällä tähtäimellä. Metsästyskiintiöt molemmissa maissa tulee jatkossa sopia tällaisen yhteisen kannanhoitosuunnitelman ja kokonaiskiintiön pohjalta”, Tolvanen sanoo.

”Suomi ja Ruotsi ovat vauhdittamassa uhanalaistumista”

WWF Ruotsi on WWF Suomen kanssa samoilla linjoilla.

”Nyt esitetyllä metsästyskiintiöllä yhdistettynä ilmaston lämpenemisen nopeasti kasvavaan uhkaan Suomi ja Ruotsi ovat vauhdittamassa itämerennorpan uhanalaistumista ja lopulta sukupuuttoa”, sanoo WWF Ruotsin hyljeasiantuntija Tom Arnbom.

Itämerennorppa luokitellaan Suomessa silmälläpidettäväksi eli lähes uhanalaiseksi. Tällaisen luokituksen saa, jos lajiin ei arviointihetkellä kohdistu niin korkeaa häviämisriskiä, että se luokiteltaisiin vaarantuneeksi, mutta riski on kuitenkin lähellä tai on todennäköistä, että ehdot lähitulevaisuudessa täyttyvät.

Samoin kuin saimaannorpalle, myös itämerennorpalle ilmastonmuutos ja talvien lämpeneminen on jo olemassa oleva ja nopeasti kasvava uhka. Norppa on lisääntymisessään täysin riippuvainen lumesta ja jäästä.

Itämerennorppa oli aikanaan Itämeren runsain hylje. Sata vuotta sitten niitä oli noin 200 000 yksilöä. Pitkään kestänyt liiallinen pyynti ja ympäristömyrkkyjen aiheuttama lisääntymiskyvyttömyys romahduttivat kannan 1900-luvun loppuun mennessä muutamaan prosenttiin alkuperäisestä.

Nyt kanta on vain noin kymmenisen prosenttia entisestä ja se on pirstoutunut erillisiksi osakannoiksi, joista vain Perämeren kanta on ollut hitaasti kasvava.

Linkki WWF:n lausuntoon MMM:n metsästyskiintiöesityksestä.

Lisätiedot:

Petteri Tolvanen, ohjelmajohtaja, WWF Suomi, 0400 168 939, [email protected]

Tom Arnbom, expert (arktis, hav & arter), WWF Sverige, +46 70 554 4066, [email protected]

 

Sinua saattaa kiinnostaa