5 + 1 helppoa tapaa auttaa liito-oravaa, joka saattaa elää sinunkin pihallasi

Oulun eteläpuolisessa Suomessa elävä liito-orava on luokiteltu Suomessa silmälläpidettäväksi eli lähes uhanalaiseksi lajiksi. Sen suurin uhka ovat avohakkuut.

Onneksi jopa sadat tuhannet metsänomistajat voivat auttaa tätä myyttistä ja mystistä metsiemme asukasta. Edes metsän omistaminen ei välttämättä ole edellytys liito-oravan auttamiselle: se voi elää jopa aivan asutuksen vieressä, jos lähellä on sopivaa metsää. Vaikka harva on tietoinen hiljaisesta ja harmaasta naapuristaan, potentiaalisten auttajien listaan kuuluvat myös lukemattomat sopivan puustoisen mökki- tai omakotitontin omistajat – ehkä juuri sinäkin.

Tässä 5 + 1 vinkkiämme liito-oravan auttamiseksi:

1. Ripusta liito-oravalle sopivia pönttöjä metsään tai tontin reunalle, sillä sopivista pesäpaikoista on pulaa.

2. Sano ei avohakkuille (lue lisää jatkuvasta kasvatuksesta, joka on sekä kukkarolle että liito-oravalle hyvä vaihtoehto).

3. Säästä metsässäsi runsaasti lehtipuita, joita liito-oravat tarvitsevat ravinnokseen.

4. Säästä myös kolopuita ja vanhoja pökkelöitä, joita liito-oravat tarvitsevat lepo- ja pesäpaikoiksi.

5. Suojele vanhoja kuusikoita, jotka antavat liito-oravalle suojaa petoja vastaan.

+1. Suojele metsäsi kokonaan hakkuilta! Liito-oravan asuttama metsä voi täyttää metsiensuojeluohjelma Metson kriteerit. Metso-ohjelman kautta valtio voi maksaa markkinahinnan mukaisen verottoman korvauksen alueen suojelusta. Lue lisää Metso-ohjelmasta.

Miksi nämä vinkit auttavat?

Liito-oravalle sopivin elinympäristö on varttunut kuusivaltainen sekametsä, jossa on kolopuita pesä- ja lepopaikoiksi. Pesäkolona sille mieluisin on käpytikan haapaan kovertama kolo. Jos kolopuita ei ole, liito-oravaa voi auttaa asettamalla sopivankokoisia pönttöjä pesä- ja lepopaikoiksi. Kolot ja pöntöt ovat tärkeitä myös siitä syystä, että liito-oravat käyttävät niitä ravinnon varastointiin talvella. Varttunut kuusimetsä antaa liito-oravalle myös parhaan suojan petoja ja sääoloja vastaan.

Kuusivaltaisesta sekametsästä tulisi löytyä myös riittävästi lehtipuita ravinnoksi. Erityisesti haavan ja leppien lehdet ovat kesällä liito-oravan tärkeintä ravintoa. Myös koivun ja pihlajan lehdet kelpaavat tarvittaessa. Talviravintona liito-orava käyttää koivun ja leppien norkkoja ja eri puulajien silmuja.

Jos kaipaat lisää tietoa luonnolle ystävällisistä tavoista hoitaa metsääsi, tutustu WWF:n Metsänhoito-oppaaseen. Se kaataa asiantuntijavoimin metsänhoitoon liittyviä myyttejä ja tarjoaa lisätietoa keinoista, joiden avulla luonnon monimuotoisuuden turvaaminen onnistuu metsän käsittelyssä.