Energiatehokkuus energiamurroksessa -teemailtapäivä 13.2.

Aluksi Aalto-yliopiston emeritusprofessori Raimo Lovio kertoi aikamme energiamurroksesta. Muutoksen hallitsemiseksi tarvitaan uusia energianlähteitä, hajautettuja ratkaisuja ja digitalisaatiota: kaikkia ratkaisuja tarvitaan riippumatta toistensa paremmuudesta. On olennaista muistaa, että energiatehokkuuden saavuttaminen on puolet kaikesta tarvittavasta – toinen puolisko koostuu monipuolisista energiantuotannon ja -säästön ratkaisuista.

EconomisE-hankkeessa selvitetään kiinteistöjen energiatehokkuuden pullonkauloja ja järjestetään koulutuksia kunnan virkamiehille ja päättäjille kokonaisvaltaisesti järkevien hankintojen ja päätösten toteuttamiseksi. Myös rahoituskysymykset ovat äärimmäisen tärkeitä. Antti Kontio Kuntarahoituksesta kertoi vihreän rahoituksen mahdollisuuksista, joita voi hyödyntää mm. kestävän rakentamisen, energiatehokkuuden parantamisen ja uusiutuvan energian käyttöönoton toteuttamiseksi.

Rahoituskysymykset voivat olla myös este tai hidaste energiatehokkaille hankinnoille, kuten kävi ilmi Syklin ja Kuntaliiton yhteistyössä toteuttamasta kyselystä, jota esitteli Kalevi Luoma Kuntaliitosta. Kunnille osoitettuun kyselyyn saatiin hyvin vastauksia (n=102) ja siinä kartoitettiin energiatehokkuuden pullonkauloja toimijoiden omasta näkökulmasta. Vastauksista näkyi kuntien erilaiset tarpeet niiden koosta ja tilanteesta riippuen, mikä on myös otettava huomioon tiedon välityksessä ja koulutuksen suunnittelussa. Myös erilaisten tukien ja maksatusten hakeminen nähtiin yhtenä haasteena, sekä tietenkin tasapainoilu erilaisten päätösten välillä – kaikkia investointeja ei ole mahdollista toteuttaa yhdellä toimintakaudella. Tarkempia tietoja kyselyn tuloksista tullaan julkaisemaan kevään aikana.

Tilaisuudessa kuultiin myös käytännön esimerkkejä. Saara Vauramo esitteli Lahden kaupungin ympäristö- ja energiatehokkuustoimintaa tuoden esiin useita rohkaisevia esimerkkejä aloitteista, joilla kaupunki voi tukea asukkaiden ja yritysten energiatehokkuutta ja kiertotaloutta. Yhtenä konkreettisena esimerkkinä on asukkaille suunnattu työkalu www.energiavalinta.fi, joka auttaa määrittämään energiainvestointien takaisinmaksuaikojen ja päästövähenemien huomioimisessa.

Esimerkkejä haasteista ja energiatoimista saatiin myös Helsingin seurakuntayhtymältä, kun Elina Hienonen kertoi yhtymän poikkeavasta ja monipuolisesta kiinteistökannasta. Etenkin kirkkojen energiankulutus on suurta, mutta niitä energiatehokkuusvaatimukset eivät koske – Helsingin seurakuntayhtymä onkin vapaaehtoisesti pyrkinyt hillitsemään energian kulutustaan liittymällä energiatehokkuussopimuksiin ja seuraamalla energia- ja ilmastostrategiaa.

Monipuolisten alustusten jälkeen jäi vielä hetki aikaa keskustella tulevaisuuden haasteista. Syklin Ari Laitala ohjasi keskustelun tekoälyn mahdollisuuksiin ja uusiin ratkaisuihin, jonka jälkeen keskusteltiin osallistujien mielestä energiatehokkuuden suurimmista esteistä, kuten tahtotilasta, osaamisen ja resurssien puutteesta sekä investoinnin kannattavuuden kysymyksistä. Päätöksenteko yleisesti ottaen niin taloyhtiöissä kuin kunnissakin saattaa viedä useita vuosia, etenkin jos suoraa hyötyä ei voida rahallisesti mitata selkeästi.

Toisaalta puolueettoman tiedon saanti ja kokonaiskuvan muodostaminen päätöksentekijöille olisi tärkeää. On syytä olla tuijottamatta liikaa takaisinmaksuaikaan, vaan nähtävä myös energiatehokkuusinvestoinnit sijoituksina vuosikorkoineen. Eihän keittiöremontinkaan osalta pohdita takaisinmaksuaikaa. Jälleen on kuitenkin muistettava erilaisten kuntien tarpeet: kun kasvukunnissa löytyy usein resursseja ja motivaatiota, on pienten kuntien vaikea löytää käsipareja kaikkien toimenpiteiden toteuttamiseen. Yhteistyöllä homma on kuitenkin hoidettavissa, liittoutumalla ja verkostoitumalla tuloksia voidaan saada tehokkaasti aikaan.

Teksti: Mia O’Neill / Sykli