Miksi energiatehokkuusasiat edistyvät hitaasti? Ammattilaiset vastaavat

Anssi Salonen, RAKLI ry, kiinteistösijoittamisen johtaja

RAKLI ry on toimialajärjestö, joka kokoaa yhteen kiinteistöalan ja rakennuttamisen ammattilaiset. RAKLI:n jäsenet ovat asuntojen, toimitilojen ja infrastruktuurin omistajia, rakennuttajia, käyttäjiä tai edustajia.

– Energiatehokkuusasioiden hidas edistyminen johtuu osaltaan siitä, että niiden vaikutukset eivät ole aina niin suoria ja helposti havaittavissa olevia. Arkipäivässä energiatehokkaat ratkaisut tuntuvat unohtuvan, koska ne eivät ole niin sanotusti käsin kosketeltavissa. Energialaskun saa vain silloin tällöin, joten se ei ehkä ole jatkuvasti mielessä.

Elina Hienonen, Helsingin seurakuntayhtymä, ympäristöasiantuntija

Helsingin seurakuntayhtymä on merkittävä kiinteistöjen omistaja. Yhtymä omistaa esimerkiksi noin tuhat asuntoa eri puolilta Helsinkiä.

– Aika paljon on kyse siitä, että tietoa on niin vähän, ja toisaalta liian paljon. Ei ole keskitettyä tietopakettia, jonka perusteella voitaisiin tehdä päätöksiä. Sen lisäksi resursseja on liian vähän. Ihmisten tehtävissä on muutakin kuin energiatehokkuus ja sen vuoksi siihen ei ehditä keskittymään tarpeeksi.

Jonni Ahonen, LeaseGreen, asiakkuusjohtaja

LeaseGreen on suurten kiinteistöjen modernisointeihin ja energiaratkaisuihin erikoistunut suomalainen palveluyritys, jonka tehtävänä on parantaa asiakkaidensa toiminnan kannattavuutta ja ympäristöystävällisyyttä.

– Kiinteistöjen ylläpidon näkökulmasta tehokkaat ja vaikuttavat energiatehokkuustoimenpiteet vaativat tietynlaista pääomainvestointia. Puhutaan useimmiten sadoista tuhansista, joskus miljoonista euroista. Hankkeet ovat monimutkaisia ja investointipäätösten tekijöiden täytyy ymmärtää riittävän tarkkaan, mistä hankkeessa on kyse ennen siihen sitoutumista.

– On monia vuokrasopimusmalleja, joissa energiatehokkuushankkeiden tuomat hyödyt eli energiakulujen säästöt ohjautuvat osittain tai kokonaan vuokralaisille, kun taas investointien tekeminen kuuluu pääsääntöisesti omistajalle. Hyötyjen jakoon on onneksi nykyään erilaisia malleja, joilla insentiivit saadaan kohtaamaan.

Saara Vauramo, Lahden kaupunki, ympäristöjohtaja

Lahden kaupunki on merkittävä kiinteistönomistaja – sen omistuksessa on noin 300 kiinteistöä.

– Monin paikoin on liian vähän resursseja keskittyä energiatehokkuuskysymyksiin, eikä energiatehokkuus ole ollut merkittävin asia siinä, miten kiinteistökantoja on johdettu. Kunnissa puhuttavat muut laatukysymykset, kuten hyvä sisäilma. Jos energiatehokkuusasiat ovat ristiriidassa hyvän sisäilman kanssa, sellaisiin ei haluta lähteä. Kiinteistöjen ongelmat ovat suomalaisissa kaupungeissa ja kunnissa olleet niin massiivisia.

– Asiaan liittyy pelkoja. Jos energiatehokkuudessa mennään aivan äärilaitaan asti, eli kun puhutaan passiivirakentamisesta tai lähes nollaenergiatason rakentamisesta, pelätään uusia riskejä ja virheitä, mitä rakentamisessa voi tulla. Rakennuttamisesta vastaavalla taholla on oltava käsitystä siitä, että mitä on hyvä ja energiatehokas rakentaminen, ja että sellaista kannattaa tilata, suunnitella ja vaatia rakennusliikkeiltä. Prosessin johtamisen osaaminen pitää olla kunnassa itsessään.

– Korjausrakentamiskohteissa energiatehokkuusratkaisut ovat tapauskohtaisia. Joissain kohteissa ne vaativat niin massiivisen järeitä lisäinvestointeja, etteivät ne ole hirveän kannattavia.

Raimo Lovio, Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu, ympäristö- ja innovaatiojohtamisen professori emeritus

Lovion erikoisalaa on uusien energiateknologioiden innovaatiot ja kaupallistaminen. Hän on esimerkiksi toiminut lähienergialiiton puheenjohtajana.

– Energiatehokkuusasioiden hidas eteneminen johtuu esimerkiksi siitä, että asian merkitystä ei ymmärretä ja siitä, että palveluliiketoimintaa ei ole ollut riittävästi. Suomessa vaikuttaa sekin, että välillä tuntuu, että energia on liian halpaa.