Lahden kaupunki panostaa energiatehokkuuteen: ”Taloudellisesti järkevää toimintaa”
Suomen talviurheilun näyttämönä tunnettu Lahti on pitkäjänteisesti profiloitunut myös ympäristökaupungiksi. 1980-luvulla business city -imagoa esitellyt kaupunki on ehdolla vuoden 2020 Euroopan vihreäksi pääkaupungiksi. Ympäristötyön pohja luotiin jo 1990-luvun alussa, kun kaupunki käynnisti Vesijärven kunnostuksen ja kestävän kehityksen toiminnan asukkaiden kanssa. Yksi tärkeä osa ympäristöasioiden eteenpäin viemistä Lahdessa on rakennusten energiatehokkuusasioiden huomioiminen.
Lahdessa energiatehokkuustyö lähti vauhdilla liikkeelle vuonna 2011. Tuolloin kaupungin rakentamisohjeistuksia muutettiin ja energiatehokkuusasiat saatiin paremmin niihin sisälle.
Energiatehokkuus oli aiemmin jäänyt Lahdessa muiden asioiden varjoon, eikä siihen oltu resursoitu riittävästi asiantuntemusta.
– Vuoden 2011 loikka oli iso. Tiesimme, että omassa julkisessa rakentamisessamme ja toisaalta asukkaille suunnattavassa informaatiossa pitäisi pystyä nostamaan energiatehokkuuden merkitystä ja hyviä tapoja sen edistämiseen, Lahden ympäristöjohtaja Saara Vauramo kertoo.
Vuonna 2011 Lahti lähti viemään eteenpäin GreenCity-hanketta, jossa energiatehokkuus oli keskeisessä asemassa. Kaupungin Tilakeskukseen saatiin asiantuntija, jonka tehtävänä oli edistää energiatehokasta rakentamista, tehdä julkisten kiinteistöjen energiankulutuksen katselmointeja ja viedä energiatehokkuussopimuksen tavoitteita eteenpäin.
– Tilakeskus otti hankkeen tarjoaman lisäresurssin myötä roolin asian edistäjänä. Avainasemassa oli se, ettei muutos tullut ulkopuolelta, vaan organisaation sisältä.
Mainitusta vuodesta 2011 lähtien kaikki Lahden julkiset kiinteistöt ovat olleet reaaliaikaisessa kulutuksen seurannassa. Lisäksi kiinteistöihin on tehty energiakatselmointeja ja pyritty selvittämään kustannustehokkaita investointeja energiatehokkuuden parantamiseksi.
– Jo parin ensimmäisen vuoden aikana pelkästään reaaliaikaisen kulutuksen seurannan käynnistäminen järjestelmässä, jossa voi seurata kaikkien kiinteistöjen sähkön, lämmön ja veden kulutusta, tehosti toimintaa selvästi.
– Pystyimme puuttumaan aivan epänormaaleihin tilanteisiin, joissa energiaa kului liian paljon. Parempi kiinteistöjen seuranta on selkeä askel kohti energiatehokkuutta.
Vauramon mukaan Lahti on myös selvittänyt aktiivisesti investointimahdollisuuksia.
– Meillä on käynnissä iso ESCO-hanke, jossa on mukana suuria ja paljon energiaa kuluttavia kiinteistöjä. Näitä ovat esimerkiksi kaupungintalo, Sibeliustalo, Urheilukeskuksen rakennukset ja uimahallit. Hankkeen tavoitteena on, että kiinteistöjen energiankulutusta pystytään seuraavan 10 vuoden aikana vähentämään 30 prosentilla.
ESCO-palvelun idea on pähkinänkuoressa seuraava: ulkopuolinen energia-asiantuntija toteuttaa asiakkaalle investointeja ja toimenpiteitä energian käytön tehostamiseksi sekä energian säästämiseksi. Projektien kustannukset maksetaan alentuneista energiakustannuksista syntyneistä säästöistä. Hankkeiden tavoitteita valvotaan tarkasti ja ne täytyy saavuttaa sanktioiden uhalla.
Lahdelle energiatehokkuusasioihin panostamisessa suurimmat hyödyt ovat olleet taloudellisia. Kaupunki omistaa noin 300 kiinteistöä ja konsernitasolla ajatellen määrä kasvaa.
– Kiinteistöjen ylläpidosta aiheutuu merkittävästi kustannuksia. Energiatehokkuus on ollut taloudellisesti järkevää toimintaa ja tällä faktalla sitä pystyy eniten myös perustelemaan.
Energiatehokkaiden ratkaisujen myötä kiinteistöjen ongelmiin päästään käsiksi.
– Kun sähkön-, lämmön- ja vedenkulutusta seurataan, niin esimerkiksi vuotavat vesikalusteet tai oudon paljon lämmönkulutusta tuottavat ratkaisut havaitaan. Silloin ongelmiin voidaan puuttua huomattavasti varhaisemmassa vaiheessa kuin vasta, kun on kyse isoista riskeistä.
Lahdessa tasapainoillaan sen kanssa, voivatko käyttäjät olla mukana vai toteutetaanko kaikki automaation avulla.
– Tällä hetkellä on paljolti niin, että kiinteistöjä valvotaan ja niiden olosuhteita käyttäjä pystyy aika vähän säätelemään. Voi olla vaikeaa saada kaikille ihmisille parasta mahdollista olosuhdetta. Joku tykkää pari astetta lämpimämmästä huoneilmasta kuin joku toinen.
Paljon huomiota saaneet sisäilmakysymykset ovat muiden kaupunkien ohella olleet paljon esillä myös Lahdessa.
– Ilmastointia emme voi lähteä vähentämään. Tällaisissa tapauksissa energiatehokkuus ei ole se tärkein asia, vaan ihmisten turvallisuus. Asioita täytyy suhteuttaa järkevällä tavalla keskenään.
