WWF haastaa kiinteistösektorin pitämään kiinni Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteista: ”Päästöjä vähennettävä runsaasti”
Miten runsaasti energiaa nielevän kiinteistösektorin päästöt saataisiin ajettua kokonaan alas parissa vuosikymmenessä? WWF:n ilmastoasiantuntija Kaarina Kolle haastaa tekstissään sijoittajat ja kiinteistöalan yritykset julkaisemaan omat Pariisin ilmastosopimuksen mukaiset tavoitteensa osana vastuullisuusraporttiaan ja lähtemään mukaan Science Based Targets -aloitteeseen.
WWF ja KTI ovat lyöttäytyneet yhteen saadakseen suomalaisen kiinteistösektorin kohti Pariisin ilmastosopimuksen mukaista rakennuskantaa. Vuonna 2015 solmitun ilmastosopimuksen tavoitteena on pitää maapallon keskilämpötilan nousu selvästi alle kahdessa asteessa ja pyrkiä toimiin, joilla lämpeneminen saataisiin rajattua alle 1,5 asteen.
Yhteistyön tavoite on tarjota KTI:lle raportoiville tahoille mahdollisuus tarkistaa energiatietoihinsa perustuen, kuinka kaukana heidän omistuksessaan oleva kiinteistökanta on ilmastotavoitteista. WWF rohkaiseekin sijoittajia ja muita yrityksiä julkaisemaan tuloksensa osana vastuullisuusraportointiaan. Erinomainen vastuullisen yrityksen lisätyökalu on Science Based Targets -aloite, jonka avulla asetetaan ilmastotieteeseen perustuvat päästövähennystavoitteet.
Yhä kiristyvät päästövähennystavoitteet
Kansainvälisen ilmastopaneeli IPCC:n pitkään odotettu 1,5 asteen erikoisraportti maalaa ilmastonmuutoksen torjuntaan vaadittavan vaatimustason uudestaan. Kaikkien sektorien täytyy vähentää päästöjään mukavuustasoaan rivakammin – ja varsinkin kiinteistöjen energiaremontointi voisi tuoda päästöjä alas.
Viime kesänä julkaistun Suomen Ilmastopaneelin tutkijoiden arvion mukaan meidän on vähennettävä kasvihuonekaasupäästöjä runsaasti jo aivan lähivuosina. Tämä pätee molempiin tavoitteisiin eli sekä 1,5 asteen että 2 asteen skenaarioon. Kun vielä huomioidaan kehittyneiden maiden ns. historiallinen vastuu, päästöjen pitää olla nolla vuonna 2035 (1,5 asteen tavoite) tai vuonna 2040 (2 asteen tavoite). Tämän lisäksi pitää pyrkiä nettonegatiivisuuteen, eli päästöjen nollaamisen lisäksi sitoa osa ilmakehään solahtaneista kasvihuonekaasuista takaisin. Toisin sanoen hiilinielujen säilyminen on myös varmistettava.
“Sitä saa, mitä mittaa”
Eurooppalainen regulaatio siirtää katseet niin ikään pitkän aikavälin kehitykseen, joka pitäisi näkyä varsinkin vanhojen rakennusten ripeässä korjausrakentamisessa. EU:ssa on juuri sovittu päivityksestä rakennusten energiatehokkuusdirektiiviin (EPBD), jonka yksi kiinnostavimmista vaatimuksista on jäsenmaihin kohdistuva vaatimus laatia pitkän aikavälin peruskorjausstrategia rakennuskannan muuttamiseksi erittäin energiatehokkaaksi ja vähähiiliseksi vuoteen 2050 mennessä. WWF tukee tätä tavoitetta voimakkaasti toivoen, että kansallinen toimeenpanossa kunnianhimo ei vesity ja ottaa huomioon 1,5 ja 2 asteen vaatiman tavoitetason. Seuraava askel onkin varmistaa, että Suomessa myös suuret kiinteistöomistajat varmistavat, että energiatehokkuusparannukset tehdään ilmastotieteen vaatimalla kiireellä.
Yrityksiin ja sijoittajiin kohdistuva raportointipaine puskee niin ikään ilmastotieteen mukaiseen toimintaan. Englannin keskuspankin pian väistyvä pääjohtaja Mark Carney kokosi Pariisin ilmastokokouksen aikana työryhmän (Task Force on Climate-related Financial Disclosures, TCFD) kehittämään New Yorkin entisen pormestarin Michael Bloombergin johdolla vapaaehtoisen viitekehyksen hiiliriskien selvittämiseksi ja raportoimiseksi. Yksi keskeisimmistä suosituksista on ollut eri lämpenemisskenaarioiden huomioiminen liiketoimintaympäristössä – varsinkin alle 2 asteen. TCFD:sta onkin tulossa nopeasti yleisesti hyväksytty raportointinormi.
Kiinteistöt ajojärjestyksessä etunenään
Suomalainen rakennuskanta olisi saatava päästöjensä suhteen kuriin etuajassa muihin sektoreihin nähden, koska muilla sektoreilla tekniset ratkaisut ovat monin osin vielä kaukana horisontissa. Etenkin ruoantuotanto ja monet teolliset prosessit ovat vaikeita ratkaista. Vastuu korostuu niillä sektoreilla, joista päästövähennysten saaminen on teknisesti mahdollista nopeallakin aikataululla. Tämän vuoksi rakennukset ovat perinteisesti olleet kiinnostuksen keskiössä helposti korjattavissa olevina hedelminä, vaikka suuri rakennusmassa mukautuu hitaasti muutoksiin normaalin korjausrakentamissyklin mukaisessa rytmissä.
Samalla kiinteistöjen kohdalla on syytä huomioida, että pitkäikäisyytensä vuoksi vuosisadan puolivälissä 70% kiinteistöistä on edelleen käytössä. Siksi sopeutuminen ilmastonmuutokseen tulee integroida osaksi kiinteistösektorin toimintaa jo nyt. Energiatehokkaat kiinteistöt ovat myös kannattavia. Esimerkiksi hollantilainen kiinteistösijoittaja Vesteda sijoitti vuonna 2015 €23 miljoonaa kiinteistöjen energiaremontteihin ja nosti sitä kautta Global Real Estate Sustainability Benchmark.-sijoitustaan huomattavasti.
Science Based Targets: tavoitteenasettelu kuntoon
WWF:n, CDP:n, WRI:n ja UN Global Compactin kehittämä Science Based Targets -aloite (SBT) tähtää siihen, että yritykset muokkaavat oman toimintansa vastaamaan Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteita ja asettavat kunnianhimoiset tieteeseen perustuvat kasvihuonekaasupäästötavoitteet. Tuoreen selvityksen mukaan aloitteeseen osallistuneet yritykset kokevat hyvin monitahoisesti jo nyt hyötyneensä osallistumisesta. Tulevaisuuteen varautuneet yritykset ovat sekä ympäristötietoiselle, että puhtaasti riskeistä huolissaan olevalle sijoittajalle turvallisempi kohde.
Aloite on saanut kerättyä jo satoja yrityksiä, joihin kuuluu Suomessa suuria päästäjiä kuten Outokumpu ja arvoketjultaan merkityksellinen Kesko. Suomesta ei ole mukana silti yhtäkään kiinteistöalan yritystä tai finanssialan toimijaa.
Haasteen taso on kova, mutta yhdessä voimme vielä kääntää kurssin.
