Energiatehokkuusprojektien haaste: miten korjausrakentaminen toteutetaan ilman sisäilmaongelmia?
Kuntien energiatehokkuus kannattavaksi -työpaja kokosi Helsinkiin laajan joukon alan asiantuntijoita, sekä kuntien ja yritysten edustajia. Yksi työpajassa käsitellyistä teemoista koski energiatehokkuusprojektien ja sisäilma-asioiden yhdistämistä. Ongelmaksi tunnistettiin kiinteistöjen korjausrakentaminen siten, että myös sisäilma pysyy kunnossa.
WWF Suomi, Demos Helsinki, Suomen ympäristökeskus ja Kuntarahoitus järjestivät tammikuun lopulla Helsingissä Kuntien energiatehokkuus kannattavaksi -työpajan. Mukaan energiatehokkuusasioita pohtimaan oli saatu laaja joukko alan asiantuntijoita, sekä kuntien ja yritysten edustajia.
Yksi käsitellyistä aiheista koski energiatehokkuuden ja sisäilma-asioiden yhdistämistä. Osallistujat jaettiin ryhmiin, joista yksi pohti, miten energiatehokkuus ja muut rakennushuoltoon liittyvät seikat vaikuttavat toisiinsa, ja miten ne voi parhaiten järjestää toisiaan tukevasti.
Lohjaa tilaisuudessa edustaneen Meliina Partion mukaan kaupungin kokemusten mukaan aiemmin tehdyt energiasäästötoimenpiteet ovat tuoneet joissain tapauksissa kouluihin homeongelmia, jotka ovat johtaneet ainoastaan suurempiin kustannuksiin. Yhtenä haasteena on siis se, miten kiinteistöissä pystytään toteuttamaan korjausrakentamista siten, että sisäilma pysyy kunnossa.
Lohjan kaupungin haasteena on myös löytää korjausrakennushankkeita, joiden tulokset näkyisivät nopeasti ja joissa saataisiin muitakin kuin energiansäästöön, esimerkiksi terveyteen ja hyvinvointiin, liittyviä tuloksia. Pulmia aiheuttavat myös esimerkiksi puutteellinen tiedonkulku, toimivuuden tarkkailu ja eri portaiden välinen yhteistyö.
Partion aloituksen pohjalta syntyneen keskustelun perusteella kaivataan kattavaa tutkimusta pelkojen ja ennakkoluulojen karsimiseksi sekä todellisten huolenaiheiden todentamiseksi. Energiatehokkuus- tai korjaustoimenpiteitä suunniteltaessa on tärkeää katsoa rakennusta kokonaisuutena.
Energiatehokkuutta ei voida parantaa ilman, että tarkastellaan myös, miten muutokset vaikuttavat muihin rakennuksen osa-alueisiin, kuten ilmanvaihtoon. Esimerkiksi kokonaisuutta arvioimatta suoritettava tilkitseminen voi pahentaa ongelmia entisestään. Nykyään rakenteiden toimivuus tunnetaan paremmin, mikä osaltaan ehkäisee korjausrakentamisesta aiheutuvia sisäilmaongelmia.
SYKE:n Jyrki Tenhunen nosti esiin digitalisaation, joka on luonut uusia mahdollisuuksia sisäilman laadun seurantaan. Asiaan liittyvä teknologia on nykyisin jopa verrattain edullista. Hiilidioksidimäärän ja kosteuden seuraaminen eivät vielä riitä, vaan muitakin mittareita tarvitaan. Esimerkiksi VOC-arvojen seuraaminen on järkevää.
Työryhmässä keskusteltiin myös siitä, pitäisikö painovoimaisesta ilmanvaihdosta päästä kokonaan eroon. Koneellinen ilmanvaihto lämmöntalteenotolla koetaan energiatehokkuuden kannalta hyväksi vaihtoehdoksi, kunhan se on toteutettu hyvin. Energiatehokkuuden vuoksi ilmanvaihdon sulkeminen käyttöajan ulkopuolella on todettu myös ongelmia aiheuttavaksi. Siksi joissain kunnissa, kuten Jyväskylässä, on asetettu ohjeistus, ettei ilmanvaihtoa saa laittaa kunnan rakennuksissa kokonaan pois päältä.
Toisaalta rakentamisessa arvioitiin tehtävän samoja virheitä kuin aina aiemminkin. Tämän osalta tiedon vaihto on tärkeää. Aiempien vuosikymmenten rakennusvirheitä on kartoitettu esimerkiksi hometalkoot.fi -sivustolla. Hyviä käytäntöjä on puolestaan jaettu energialoikka.fi -portaalissa.
