Inkooseen valmistuva kosteikko torjuu Itämeren rehevöitymistä ja sinilevää
Itämeren rehevöitymistä ja Suomenkin rannoilla runsaana kukkivaa sinilevää voidaan torjua tehokkaasti kosteikoiden avulla. Inkooseen valmistuu parhaillaan 1,6 hehtaarin monivaikutteinen kosteikko, joka suodattaa valumavesiä 250 hehtaarin alueelta.
Inkoon Västankvarniin rakennetaan 1,6 hehtaarin suuruinen kosteikko, joka vähentää Inkoonjoen ja samalla Itämeren ravinnekuormitusta ja rehevöitymistä. Kosteikko puhdistaa valumavesiä 250 hehtaarin alueelta estäen ravinteiden ja maa-aineksen kulkeutumisen Inkoonjokeen ja edelleen Itämereen. Kosteikko sijaitsee maa- ja metsätalousalueiden välittömässä läheisyydessä.
Kosteikko puhdistaa valumavesiä noin 250 hehtaarin alueelta.
Kosteikon rakennustyöt alkoivat 29.7., ja sen on määrä valmistua elokuun puolessa välissä. Kosteikon vaikutukset ovat pitkäaikaisia, ja sen vesiensuojelullinen tehokkuus kasvaa vuosien myötä, kun kosteikon kasvillisuus pääsee rakentamisen jälkeen kunnolla töihin. Vesiensuojelun lisäksi Västankvarnin kosteikko antaa hyvät puitteet luonnon monimuotoisuudelle ja riistanhoidolle.
Kosteikko rakennetaan osana WWF:n vetämää 4K-hanketta, ja rakentamisen kustannukset ovat noin 60 000 euroa. Hankkeen omarahoitusosuuden mahdollistaa Lassi Leppinen Säätiön merkittävä lahjoitus WWF:lle.
Kosteikoiden merkitys korostuu ilmastonmuutoksen myötä
Tutkimusten mukaan kosteikot voivat pidättää jopa puolet niiden kautta kulkeutuvista ravinne- ja maa-ainesmääristä.
”Meillä on suuret odotukset Västankvarnin kosteikon vaikutuksista. Ravinteiden pidätyskyvyn lisäksi kosteikot toimivat sekä vesivarastoina että tasaavat tulvia, ja ilmastonmuutoksen myötä kosteikkojen merkitys korostuu entisestään. Esimerkiksi rankkasateiden aikana vesi virtaa vauhdilla, jolloin myös joen penkkoja sortuu veden voimasta. Kosteikot hillitsevät virtauksen vauhtia ja vähentävät tulvahaittoja”, WWF:n johtava sisävesiasiantuntija Elina Erkkilä kertoo.
Västankvarn Gård on pitkään suunnitellut kosteikon perustamista mailleen. WWF:n hanke mahdollisti kosteikon rakentamisen, ja kohde suunniteltiin yhteistyössä Tilanhoitajat Oy:n Tomas Landersin kanssa.
”Kosteikko lisää alueen monimuotoisuutta tarjoamalla elinympäristön monille linnuille. Toivomme, että kosteikosta muodostuu hieno kokonaisuus, jossa monimuotoisuus, riistanhoito ja kaunis luonto yhdistyvät vesiensuojeluun”, toteaa Västankvarn Gårdin edustaja Mikael Jern.
Tilanhoitajat Oy:n Tomas Landers, Västankvarn Gårdin Mikael Jern ja WWF:n Jenny Jyrkänkallio-Mikkola esittelivät kosteikkoa medialle torstaina 8.8.
Myös ammattikorkeakoulu Novia tulee käyttämään kosteikkoa erilaisiin tutkielmiin ja oppilastöihin yhteistyössä Västankvarn Gårdin kanssa.
Ravinnevalumien kimppuun kentällä
WWF:n vetämässä Vesiensuojelu 4K-hankkeessa tehdään käytännön vesiensuojelutyötä yhdessä maanomistajien kanssa Siuntionjoen, Ingarskilanjoen ja Inkoonjoen valuma-alueilla läntisellä Uudellamaalla.
”Tämä kohde on loistava esimerkki siitä, miten vesiensuojelua voidaan tehostaa yhteistyöllä. Maanomistajalla oli kosteikolle sopiva paikka ja meillä resurssit sen rakentamiseen. Hankkeemme vastaanotto alueella on ollut vertaansa vailla. Täällä on tekemisen meininki, ja maanomistajien kiinnostus tehdä konkreettisia toimenpiteitä on ihailtavaa. Meillä on liuta uusia kohteita odottamassa toteutuksia ja lisää tulee jatkuvasti”, suojeluasiantuntija Jenny Jyrkänkallio-Mikkola iloitsee.
Hän painottaa, että hankerahoitus on merkittävässä osassa vesiensuojelutoimenpiteiden toteutumisessa, sillä kohteiden toteutus ei ole aina yksinkertaista.
”Ilman apukäsiä ja lisäresursseja kohteiden toteutus jää helposti vain ajatuksen tasolle”, Jyrkänkallio-Mikkola toteaa.
4K-hanketta (”kuormitus kuriin konkreettisin keinoin”) rahoittavat ympäristöministeriö ja WWF. Västankvarnin kosteikko rakennetaan Västankvarn Gårdin maille, ja sen on suunnitellut Tilanhoitajat Oy (Skogssällskapet Finland Oy). Kosteikon rakentamiseen tarvittavan kiviaineksen lahjoittaa Rudus Oy.