Näkökulma: Ilmastonmuutos uhkaa lumisia talviamme
Ilmastonmuutos uhkaa suomalaisuuden ydintä. Ilmastotyötä on tehostettava ja hankaliinkin kysymyksiin tartuttava, jotta voimme jatkossakin nauttia talvistamme.
Meillä suomalaisilla on aivan erityinen suhde lumeen ja talveen. Suomalaislapset osaavat tehdä lumienkelin usein ennen kuin oppivat puhumaan. Hiihtoa, laskettelua ja lumilautailua harrastaa yli miljoona suomalaista. Lumesta ja jäästä nauttivat myös avantouimarit, pilkkijät ja muut talvisessa luonnossa liikkujat.
Narskuva lumi jalkojemme alla ei kuitenkaan ole itsestäänselvyys. Lumen ja talven ystäville YK:n hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin IPCC:n tuorein raportti meristä ja maapallon jäätyvistä alueista on karua luettavaa. Lumi, jää ja ikirouta vähenevät hälyttävää vauhtia, ja vaikutukset näkyvät jo Suomessakin.
Maapallo on lämmennyt keskimäärin asteen verran, mutta Suomessa jo yli kaksi astetta. Voimakkainta lämpeneminen on talvella, joulukuut ovat lämmenneet jo viisi astetta. Tulevaisuudessa yhä useampi talvi voi olla Etelä- ja Lounais-Suomessa lumeton ja jäätön. Itämeren jääpeite voi pienentyä tämän vuosisadan loppuun mennessä jopa 80 prosenttia.
Suomalaisten lisäksi myös luonto ja eläinlajit ovat sopeutuneet kylmiin talviimme. Ilman lunta ja jäätä yhä useampi laji on vaarassa kadota Suomesta kokonaan. Uhka on suurin Lapin tunturilajistolle, sillä ilmaston lämmetessä metsäraja nousee yhä ylemmäs ja avotunturit ovat vaarassa kasvaa umpeen. Monet suomalaisista eläimistä, kuten ahma, itämerennorppa, tunturipöllö ja tunturisopuli ovat lumesta riippuvaisia. Yksi maailman harvinaisimmista hylkeistä, saimaannorppa, tekee pesänsä lumeen.
Olemme kokeneet usein riemunhetkiä kansakuntana talvisten urheilulajiemme voitoista. 21 talviolympiakaupungista kuitenkin enää 12 voisi järjestää kilpailut vuonna 2050. Talviurheilun mahdollistava alue maapallolla pienenee koko ajan, joten myös harrastajia ja urheilijoita on vähemmän. Talviurheilu siinä muodossa kuin me sen tunnemme, saattaa olla päättymässä.
Monimuotoinen luonto on tärkeä puskuri ilmastonmuutosta vastaan, joten vahvempia luonnonsuojelutoimenpiteitä tarvitaan niin maalla kuin merilläkin. Jotta globaalit päästöt saadaan nollaan vuoteen 2050 mennessä, pitää meidän luopua fossiilisista polttoaineista ja suunnata rahavirrat vähähiilisiin kohteisiin fossiilienergian tukemisen sijaan. Tämä pitää tehdä reilulla ja oikeudenmukaisella tavalla, jotta muutos on kestävällä pohjalla.
Samat toimintaohjeet pätevät myös Suomelle. Ilmastonmuutos ei tapahdu jossain muualla, joillekin muille ihmisille. Se on jo muuttanut elämäämme ja luontoamme, joten poliittiset päätökset on syytä tehdä ilmastonmuutoksen hillintä kirkkaana mielessä. Antti Rinteen hallitukselle jäi budjettiriihestä parantamisen varaa. Hallitus ei ratkonut kaikkia tärkeitä kysymyksiä vaan siirsi niitä eteenpäin, räikeimpänä esimerkkinä ympäristölle haitalliset tuet. Tähän meillä ei ole enää varaa, hankaliinkin kysymyksiin on jatkossa uskallettava tarttua.
Kirjoittajat
Mia Rahunen, ilmastoasiantuntija, WWF Suomi
Niklas Kaskeala, puheenjohtaja, Protect Our Winters Finland
Mielipidekirjoitus on julkaistu 26.9.2019 Pohjalaisessa, Kalevassa, Ilkassa ja Kainuun Sanomissa
Mitä sinä voit tehdä
Ilmastonmuutos muuttaa Lapin tuntureita
Lapin tunturit ovat heikoimmassa asemassa ilmastonmuutoksessa. Monet eläimistä ja kasveista ovat jo nyt uhanalaisia, ja olemme vaarassa menettää osan niistä kokonaan.
Ilmastonmuutos muuttaa Lapin tuntureita
Pysy kartalla luonnonsuojelun kuulumisista - tilaa WWF Suomen uutiskirje
WWF:n uutiskirjeen avulla pysyt kartalla luonnonsuojelun tuoreimmista kuulumisista. Uutiskirje kolahtaa sähköpostiluukkuusi kerran kuukaudessa.