Tarvitsemme uuden sitovan sopimuksen luonnon ja ihmisten tur­vaa­mi­sek­si

Mielipide / Helsingin Sanomat, julkaisupäivä tiistai 24.9.2019

New Yorkissa 23. 9. kymmenet valtioiden päämiehet ilmaisivat huolensa luonnon monimuotoisuuden tuhoutumisesta ja ilmastokriisistä. Kyseessä oli YK:n yleiskokouksen korkean tason oheistapahtuma. Myös presidentti Sauli Niinistö lähetti kokoukseen tervehdyksensä. Presidentti Niinistön mukaan ”Ilmastotoimien ja kestävän kehityksen hyväksi tekemämme työn vauhdittamisen on jatkuttava vuonna 2020. Luonnon ja ihmisten parhaaksi.”

Maailman valtiot heräsivät jo 1980-luvulla siihen, että maapallolla meneillään oleva luonnon tuhoutuminen on pysäytettävä. Tämä herääminen johti YK:n biodiversiteettisopimukseen vuonna 1992. Tämänhetkinen tavoitevuosi luonnon monimuotoisuuden vähenemisen pysäyttämiselle on 2020.

Tiedämme kaikki, että ensi vuonna luonnon monimuotoisuuskriisiä ei ole ratkaistu. Päinvastoin –raportit ja tutkimukset kertovat yhä kiihtyvästä lajien ja elinympäristöjen tuhoutumisesta. Esimerkiksi keväällä julkaistun, kansainvälisen luontopaneeli IPBESin, raportin mukaan maailmanlaajuisesti yhteensä noin miljoona eläin- ja kasvilajia on vaarassa kuolla sukupuuttoon. Luku on suurempi kuin koskaan aiemmin ihmiskunnan historiassa. Myös Suomessa luonto köyhtyy: joka kymmenes Suomen eliölaji on uhanalainen.

YK:n kokoama tutkijaryhmä puolestaan antaa tuoreessa raportissaan maapallolle kymmenkunta vuotta aikaa korjata menossa oleva sosiaalinen ja luonnon kannalta kestämätön kehitys.

Luontoon vaikuttavia päätöksiä tehdään koko ajan. Näitä päätöksiä tehdessä luonto yleensä jää taka-alalle muiden, lyhytnäköisempien näkökohtien jyrätessä luonnon edun. Kuitenkin sekä ihmisten hyvinvointi että jopa hengissä selviytyminen maapallolla ovat riippuvaisia hyvinvoivasta luonnosta ja toimivista ekosysteemeistä.

Vuonna 2020 maapallolla on astuttava kestävän kehityksen polulle. Tänä ”supervuonna” muun muassa uudistetaan luonnon monimuotoisuutta koskeva kansainvälinen sopimus ja arvioidaan Pariisin ilmastosopimuksen sekä kestävän kehityksen tavoitteiden toteutumista.

Ajattelumme on muututtava. Tarvitsemme uudenlaisen lähestymistavan, joka asettaa luonnon monimuotoisuuden suojelun kaikkien päätösten edellytykseksi. Luontoa tuhoavien päätösten tekeminen ei saa enää olla sosiaalisesti, taloudellisesti tai poliittisesti hyväksyttävää.

Luonnon monimuotoisuuden ja ilmaston suojelua ei myöskään saa jatkossa käsitellä tosistaan erillisinä asioina ja niiden on näyttävä vahvasti ensi vuonna arvioitavissa kestävän kehityksen tavoitteissa.

Luonnon ja ihmisen turvaksi tarvitaan uusi, sitovampi ja tehokkaampi kansainvälinen sopimus, jonka toimeenpanoon kaikki valtiot sitoutuvat. Sopimukselle on asetettava entistä konkreettisempia tavoitteita ja osatavoitteita, joiden saavuttamista mitataan säännöllisesti uutta tavoitevuotta 2030 lähestyttäessä.

Sopimuksen toteuttamiseen on saatava mukaan koko yhteiskunta: hallitukset, elinkeinoelämä, tiedemaailma ja kansalaiset. Suomen hallitusohjelma antaa Suomelle mahdollisuuden toimia kansainvälisenä suunnannäyttäjänä.

Pääsihteeri Liisa Rohweder, WWF Suomi

Lue kirjoitus Helsingin Sanomien verkkosivuilta.

Mitä sinä voit tehdä?

Pysäytetään ilmastokriisi!

Sanotaan, että olemme ensimmäinen sukupolvi, joka tuntee ilmastonmuutoksen vaikutuksen ja viimeinen sukupolvi, joka voi tehdä sille jotakin. Enää ei ole aikaa hukattavaksi.

Auta Ilmasto-kummina

Pysäytetään ilmastokriisi!

Sanotaan, että olemme ensimmäinen sukupolvi, joka tuntee ilmastonmuutoksen vaikutuksen ja viimeinen sukupolvi, joka voi tehdä sille jotakin. Enää ei ole aikaa hukattavaksi.