Valtiot eivät ota il­mas­to­hä­tä­ti­laa tosissaan – Madridin il­mas­to­ko­kouk­sen tarjottava ratkaisuja

Madridin ilmastokokouksessa pitäisi päättää Pariisin ilmastosopimuksen toimeenpanon yksityiskohdista. Luvassa on tiukkaa vääntöä päästöjen laskemisesta ja rahasta, joista erimielisten valtioiden olisi sovittava. Ympäristö- ja kehitysjärjestöt vaativat myös EU:ta päivittämään nopeasti ilmastotavoitteensa 1,5 asteen lämpenemisrajan mukaiseksi.

Miten kehittyneet maat vastaavat köyhimpien maiden hätään ilmastokriisin kourissa? Miten taataan, että muualla tehtyjen ilmastohankkeiden laskeminen osaksi maiden omia päästövähennyksiä ei vaaranna ilmastotoimien riittävyyttä? Miten maat aikovat kuroa kiinni kuilun lupaamiensa ilmastotekojen ja Pariisin sopimuksen tavoitteiden välillä? Muun muassa näihin kysymyksiin ympäristö- ja kehitysjärjestöt odottavat valtioiden vastaavan joulukuun alussa Madridissa pidettävässä YK:n kansainvälisessä ilmastokokouksessa.

 

Valtioiden lupaamat ilmastotoimet johtaisivat yli kolmen asteen lämpenemiseen, kun Pariisin ilmastosopimuksen mukaisesti pitäisi pyrkiä pitämään lämpeneminen 1,5 asteessa.

”1,5 asteen tavoite on tällä vauhdilla karkaamassa käsistä. Suurimmilla saastuttajamailla olisi Madridissa hyvä tilaisuus kertoa, kuinka ne aikovat reagoida ilmastokriisiin. Tilanne ei ratkea ilman edelläkävijöitä, jollainen EU voisi olla päivittämällä tavoitteensa Pariisin sopimuksen vaatimalle tasolle”, sanoo WWF:n ilmastoasiantuntija Mia Rahunen.

 

Australiaa vaivaa paha kuivuus, joka kuivattaa maaston ja metsät.

Ilmastonmuutoksen vaikutukset ovat karua todellisuutta miljoonille ihmisille kehittyvissä maissa, joilla ei ole kehittyneiden maiden mahdollisuuksia varautua tuhoihin ja toipua niistä. Valtioiden pitäisi päästä Madridissa sopuun, miten kehittyviä maita tuetaan ilmastonmuutoksen aiheuttamien vahinkojen ja menetysten korvaamisessa. Valtiot sopivat niin sanotusta Varsovan kansainvälisestä mekanismista jo vuonna 2013, mutta päätös rahoituksesta puuttuu edelleen.

“Vauraammat maat eivät voi enää väistellä vastuutaan ja lykätä loputtomiin rahoituspäätöksiä, sillä ilmastonmuutoksen vauhdittamat äärimmäiset sääilmiöt aiheuttavat käsittämättömiä tuhoja erityisesti köyhimmissä maissa jo nyt. Länsimaiden pitää viimeinkin kantaa vastuunsa ja tukea vahinkojen ja menetysten korvaamista kehittyville maille”, sanoo Fingon ilmastotyön asiantuntija Enni Kallio.

 

Antiloopit vaeltavat Namibian aavikolla

Madridissa pitäisi sopia myös Pariisin sopimuksen sääntökirjan markkinamekanismien laskenta- ja raportointisäännöistä. Pariisin sopimus mahdollistaa, että maat voivat käyttää muualla tehtyjä ilmastotoimia omien kansallisten sitoumustensa toteuttamiseen. Vaara on, että päästövähennykset laskettaisiin kahteen kertaan. Esimerkiksi jos Sveitsi tukee Tansaniassa päästöjä vähentävää teknologiaa, säännöillä pitäisi varmistaa, ettei samoja päästövähennyksiä laskettaisi molempien eduksi.

“Minkäänlaista mahdollisuutta vähennysten laskemiseksi kahteen kertaan ei voida hyväksyä. Kokouksessa on ehdottoman tärkeää saada aikaiseksi vahvat ja selkeät säännöt, jotka takaavat todelliset päästövähennysten lisäykset”, Mia Rahunen sanoo.

Pysäytetään ilmastokriisi!

Sanotaan, että olemme ensimmäinen sukupolvi, joka tuntee ilmastonmuutoksen vaikutuksen ja viimeinen sukupolvi, joka voi tehdä sille jotakin. Enää ei ole aikaa hukattavaksi.

Auta Ilmasto-kummina

Pysäytetään ilmastokriisi!

Sanotaan, että olemme ensimmäinen sukupolvi, joka tuntee ilmastonmuutoksen vaikutuksen ja viimeinen sukupolvi, joka voi tehdä sille jotakin. Enää ei ole aikaa hukattavaksi.