Eurooppa on maailman nopeimmin kuumeneva maanosa – tuore raportti piirtää kuvaa Euroopan ilmaston menneestä ja tulevasta
Tänään julkaistu Euroopan ilmaston tilasta kertova raportti korostaa tarvetta tehokkaalle ja nopealle ilmastonmuutoksen hillinnälle ja sopeutumiselle. Niiden tekemättä jättäminen tarkoittaa valtavia menetyksiä paitsi luonnolle, myös ihmisten terveydelle ja taloudelle.
Viime vuonna maapallon keskilämpötila nousi jälleen uusiin ennätyslukemiin, ja Euroopassa todistettiin sään ääri-ilmiöitä ennennäkemättömissä mittasuhteissa. Tänään julkaistun, Euroopan ilmastopalvelu Copernicuksen ja Maailman ilmatieteen järjestö WMO:n raportin lista aiempien ennätyslukemien rikkoutumisesta on huomattavan pitkä, ulottuen vakavista tulvavahingoista kuivuuteen, maastopaloihin ja kuumuuden aiheuttamien kuolemien lisääntymiseen. European State of the Climate -raportti painottaakin jo pitkään tiedossa ollutta faktaa siitä, että ilmastotoimet on nostettava entistä vahvemmin poliittisen päätöksenteon kärkiaiheeksi.
”Voimakkaiden päästövähennysten lisäksi tarvitaan vahvoja, tuhoja ennaltaehkäiseviä ja oikea-aikaisia sopeutumistoimia myös Euroopassa. Näitä uusia panostuksia ei kuitenkaan tule tehdä kehittyvien maiden sopeutumistoimien rahoittamisen kustannuksella”, toteaa WWF:n ilmasto-ohjelman johtaja Bernt Nordman.
Eurooppa on nykyisin maailman nopeimmin kuumeneva maanosa. Kun maapallon keskilämpötila oli viime vuonna 1,3 astetta esiteollista aikaa korkeammalla, oltiin Euroopassa jo täysin toisissa lukemissa, maa-alueiden keskilämpötilan noustua jo 2,3 astetta vertailukautta kuumemmaksi.
”Puolentoista asteen raja koko maapallon lämpenemisessä lähenee jatkuvasti, mutta mahdollisuudet tehdä ylityksestä vain väliaikainen ovat vielä ulottuvillamme. Siksi on hämmentävää seurata Suomen hallituksen toimettomuutta ilmastoasioissa, vaikka tieteellistä todistusaineistoa julkaistaan jatkuvalla syötöllä”, Nordman sanoo.
(juttu jatkuu kuvan jälkeen)
Euroopan pohjoisimmissa osissa sijaitseva Huippuvuoret on yksi maailman nopeimmin lämpenevistä alueista. Se on tärkeä pesimäalue muun muassa Euroopassa vaarantuneeksi luokitellulle jäälokille (Pagophila eburnea). Vuosi 2023 oli arktisella alueella mittaushistorian kuudenneksi lämpimin.
Rajuja esimerkkejä ilmastonmuutoksen etenemisestä
Raportti nostaa esiin rankkoja esimerkkejä ilmastonmuutoksen vaikutuksista: Kesän 2023 maastopalot tuhosivat luontoa noin 5 000 neliökilometrin alueelta, vastaten Lontoon, Pariisin ja Berliinin yhteenlaskettua pinta-alaa. Heinä–elokuussa Kreikassa todistettiin Euroopan historian suurinta maastopaloa, joka aiheutti laajoja tuhoja muun muassa yhdellä Euroopan merkittävimmistä suojelualueista.
Myös Euroopan jäätiköiden sulaminen jatkui edelleen, ja Alppien jäätiköistä menetettiin noin 10 prosenttia. Joulukuussa jokien tulviminen oli ennätyslukemissa, vaikka suurimman osan vuotta Euroopassa oli keskivertoa kuivempaa. Vakavia vahinkoja aiheuttaneita myrskyjä ja rankkasateita koettiin monin paikoin, ja esimerkiksi Slovenian elokuiset sateet aiheuttivat ennätyksellisen suuria taloudellisia vahinkoja. Toisen tuoreen tutkimuksen mukaan ilmastonmuutoksen aiheuttamat vahingot tulevatkin jopa kuusi kertaa kalliimmaksi kuin lämpenemisen rajaamiseen johtavat toimet.
Euroopan merialueiden keskimääräinen pintalämpötila oli vuonna 2023 mittaushistorian korkein. Merien voimakas lämpenemien uhkaa sekä luonnon monimuotoisuutta että merten kykyä hidastaa ilmastonmuutosta. Meret sitovat tällä hetkellä yli 20 prosenttia ihmisen aiheuttamista hiilidioksidipäästöistä maailmassa.
”Merien lämpeneminen aiheuttaa yhä vakavampaa haittaa vedenalaisille lajeille ja elinympäristöille. Haitalliset leväkukinnot ja erilaisten taudinaiheuttajien leviäminen ovat vain muutamia esimerkkejä lämpötilan nousun haitallisista vaikutuksista. Kun lämpötilan nousu uhkaa avainlajeja ja -elinympäristöjä, voivat vaikutukset heijastua koko ”, sanoo WWF:n meriasiantuntija Vanessa Ryan.
Puhtaan siirtymän mahdollisuudet paranivat
Sään ääri-ilmiöiden värittämän vuoden tilastoissa on kuitenkin nähtävissä myös pieni valonpilkahdus, sillä olosuhteet puhtaalle sähköntuotannolle – tuuli- ja aurinkovoimalle – olivat monin paikoin keskimääräistä paremmat. Tuulivoimantuotannolle otollisia kovan tuulen päiviä oli loppuvuodesta normaalia enemmän, ja auringon säteilymäärät lisäsivät potentiaalia aurinkovoiman hyödyntämiselle muun muassa Suomessa. Yli 40 prosenttia vuoden aikana Euroopassa tuotetusta sähköstä tuotettiin uusiutuvista energianlähteistä.
”Ilmastonmuutoksen vakavat vaikutukset ovat jo täällä, mutta samaan aikaan mahdollisuudet nopealle irrottautumiselle fossiilienergiasta ovat aiempaa paremmat. Se, että valtiot ja yritykset edelleen pitävät kiinni ilmastolle katastrofaalisista fossiilisista polttoaineista, on tässä ajassa merkki vastuuttomuudesta ja jumittumisesta menneisyyteen”, Nordman toteaa.
Lue European State of the Climate 2023 -raportti täältä.
Auta Ilmasto-kummina
Kummina tuet poliittista vaikuttamistyötämme sekä ilmastonmuutoksesta kärsivien lajien ja elinympäristöjen suojelua koko kansainvälisen verkostomme voimin. Nyt on kiire toimia yhdessä!