WWF vastustaa erittäin uha­na­lais­ten ahmojen tappamista

Maa- ja metsätalousministeriö esittää alkavalle talvelle kahdeksan ahman tappokiintiötä porovahinkojen vähentämiseksi. Kiintiö olisi sama kuin kolmena edellisenä talvena. WWF vastustaa erittäin uhanalaisen ahman tappamista. Suomen ahmakanta on pienentynyt viime vuodesta.

“Tuoreimman arvion mukaan Suomessa elää noin 250–280 ahmaa. Se tarkoittaa, että ahmoja on maassamme selvästi vähemmän kuin saimaannorppia. Ymmärrämme hyvin, että poronhoidon ja suurpetojen suojelun yhteensovittaminen on haastavaa, mutta erittäin uhanalaisen lajin tappaminen ei ole oikea ratkaisu”, WWF:n ohjelmapäällikkö Petteri Tolvanen sanoo.

Maa- ja metsätalousministeriön esitys mahdollistaisi kahdeksan ahman tappamisen tänä talvena poronhoitoalueella. Poronhoitoalueen ahmakannaksi arvioidaan noin 110–130 yksilöä. Se on noin kymmenen yksilöä vähemmän kuin edellisenä vuonna.

Jos ahman metsästys sallittaisiin ministeriön esityksen mukaisesti, kyseessä olisi neljäs peräkkäinen talvi, jolloin ahmoja saisi tappaa. Kolmen viime vuoden aikana viranomaisten siunauksella on tapettu yhteensä 24 ahmaa. Niistä 15 on tapettu Natura 2000 –verkostoon kuuluvilla luonnonsuojelualueilla, joilla suojellaan ahman elinympäristöjä.

“Näillä Natura-alueilla suojellaan ahman elinympäristöjä, mutta ei itse lajia. Mitä merkitystä on ahmojen elinympäristöjen suojelulla, jos ahmat tapetaan alueelta pois?”, Tolvanen ihmettelee.

EU-tuomioistuimen susiratkaisu vaikuttaa myös ahman tappolupiin

Korkein hallinto-oikeus pyysi marraskuussa 2017 Euroopan unionin tuomioistuimen linjausta susien kannanhoidollista metsästystä koskevassa tapauksessa. EU-tuomioistuin antoi ratkaisunsa lokakuussa. Ratkaisun mukaan susien tappamiseen myönnettävät poikkeusluvat pitää perustella selvästi aiempaa tarkemmin.

Vaikka EU-tuomioistuimen ratkaisu ei koske suoraan ahmaa, Suomen lainsäädännössä ahmaan kohdistetaan käytännössä samoja säännöksiä kuin suteen. WWF:n mielestä EU-tuomioistuimen linja ja sen perusteella annettava korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu vaikuttavat merkittävästi myös nyt ehdotettavaan ahman metsästykseen, sillä ne tarkentavat myös yleisemmin luontodirektiivin tulkintaa ja suurpetojen metsästykseen myönnettäviltä poikkeusluvilta vaadittuja perusteluita.

“Tänä vuonna tekemämme selvityksen mukaan viranomaiset ovat myöntäneet poikkeuslupia ahman tappamiseen hatarin perustein. Aiempina talvina myönnettyjä poikkeuslupia ei ole perusteltu sillä tarkkuudella, mitä EU-tuomioistuimen ratkaisu näyttäisi nyt edellyttävän”, Tolvanen sanoo.

Lisäksi korkeimmassa hallinto-oikeudessa on kesken toinen oikeusprosessi, joka koskee aiemmin myönnettyjä ahmojen metsästyslupia.

“Mielestämme viime talvien lepsua käytäntöä lupien myöntämisessä ei tule jatkaa ainakaan ennen kuin korkein hallinto-oikeus on tehnyt ratkaisunsa”, Petteri Tolvanen sanoo.

Pysy kartalla luonnonsuojelun kuulumisista - tilaa WWF Suomen uutiskirje

WWF:n uutiskirjeen avulla pysyt kartalla luonnonsuojelun tuoreimmista kuulumisista. Uutiskirje kolahtaa sähköpostiluukkuusi kerran kuukaudessa.

Tilaa uutiskirje

Pysy kartalla luonnonsuojelun kuulumisista - tilaa WWF Suomen uutiskirje

WWF:n uutiskirjeen avulla pysyt kartalla luonnonsuojelun tuoreimmista kuulumisista. Uutiskirje kolahtaa sähköpostiluukkuusi kerran kuukaudessa.

Nyt tarvitaan selkärankaa pelastaa luonnon monimuotoisuus

Selkärankaisten villieläinten määrä on romahtanut keskimäärin 60 % reilun 40 vuoden aikana. WWF:n yleiskummina tukesi menee aina sinne, missä avun tarve on suurin.

Auta Yleiskummina

Nyt tarvitaan selkärankaa pelastaa luonnon monimuotoisuus

Selkärankaisten villieläinten määrä on romahtanut keskimäärin 60 % reilun 40 vuoden aikana. WWF:n yleiskummina tukesi menee aina sinne, missä avun tarve on suurin.