Ilmastonmuutos köyhdyttää luontoa nopeasti kaikkialla maapallolla
Ilmastonmuutos muuttaa luontoa yksipuolisemmaksi, kun elinympäristöt heikkenevät ja lajien sukupuutto kiihtyy, ilmenee WWF:n yhteenvedosta IPBES- ja IPCC-tutkimuksista. Valtioiden päätökset ilmastokriisin torjumiseksi ja luonnon monimuotoisuuden pysäyttämiseksi ovat täysin riittämättömiä.
Luonto muuttuu maapallolla yhä yksipuolisemmaksi ilmastonmuutoksen ja ihmisten haitallisten toimien, kuten luonnonvarojen ylikulutuksen takia, ilmenee WWF:n taustaselvityksestä. Madridin ilmastokokouksessa julkaistu selvitys kokosi yhteen tieteellisen tiedon ilmastonmuutoksen ja luonnon monimuotoisuuden yhteydestä. Selvitys tarkastelee tuoreimpia hallitustenvälisen luontopaneeli IPBES:n raporttia ja ilmastopaneeli IPCC:n kolmea raporttia. Luonto köyhtyy, koska elinympäristöt heikentyvät, lajeja kuolee paikalliseen ja täydelliseen sukupuuttoon sekä haitalliset vieraslajit leviävät ympäri maapalloa.
Olemme menettäneet jo lähes 90 prosenttia maapallon kosteikkoalueista.
”Ilmastokriisin ratkaisu ja luonnon monimuotoisuuden köyhtymisen pysäyttäminen kulkevat käsi kädessä. Emme pysty suojelemaan ainutlaatuista luontoa ja lajeja, mikäli ilmastokriisiä ei ratkaista. Monimuotoinen luonto suojelee meidän ihmisten hyvinvointia tarjoamalla vettä, ruokaa, lääkkeitä ja suojaa. Monimuotoinen luonto pystyy myös paremmin vastaamaan ilmastonmuutoksen seurauksiin”, sanoo WWF:n suojelujohtaja Jari Luukkonen.
95 prosentilla maapallon merialueista ilmastonmuutos on happamoittanut pintavesiä.
Arvioiden mukaan maailmassa on kahdeksan miljoonaa kasvi- ja eläinlajia. IPBES:n arvion mukaan jopa kahdeksasosa eli miljoona lajia on vaarassa kuolla sukupuuttoon, osa lähimpinä vuosikymmeninä. Jos maapallon keskilämpötila nousee kaksi astetta, eläin- ja kasvilajien paikalliset sukupuutot, metsäpalot, sään ääri-ilmiöt sekä vieraslajien, tuholaisten ja tautien leviäminen lisääntyvät merkittävästi verrattuna 1,5 asteen lämpenemiseen. Lämpenemisen rajaaminen 1,5 asteeseen on välttämätöntä.
Olemme menettäneet jo kolmanneksen metsistämme.
Kaikki maapallon elinympäristöt ja niiden eläin- ja kasvilajit ovat uhattuina. Metsäalasta on jo hävinnyt lähes kolmannes esiteolliseen aikaan verrattuna. Jo 95 prosenttia merien pintavesistä on happamoitunut maapallon merialueilla. Vuoteen 2050 mennessä arktinen tundra-alue pienenee jopa puoleen nykyisestä. Vuosien 1700 ja 2000 välillä olemme menettäneet lähes 90 prosenttia maapallon kosteikkoalueista.
Tundra-alueet voivat pienentyä jopa puoleen.
Tällä hetkellä käynnissä olevassa Madridin ilmastokokouksessa WWF vaatii, että valtiot sitoutuvat päästövähennyksiin, jotka pitävät maapallon lämpenemisen 1,5 asteessa. Samanaikaisesti valtioiden pitää puuttua luonnon monimuotoisuuden heikkenemisen pysäyttämiseen. Nykypäätöksillä molemmat tavoitteet ovat karkaamassa.
”Luonto köyhtyy kaikkialla maailmassa, mutta emme ole nähneet valtioilta vakuuttavia toimia sen pysäyttämiseksi. Päästövähennysten lisäksi valtioiden pitää muun muassa pysäyttää metsäkato ja saada maankäyttö kestäväksi”, Luukkonen toteaa.
-
Valtioiden pitää ratkaista ilmastokriisi
Valtioiden pitää päättää nykyistä merkittävästi vaikuttavammista päästövähennyksistä. Valtioiden nykypäätökset johtaisivat maapallon keskilämpötilan yli kolmen asteen nousemiseen.
-
Luonnonvarojen ylikulutus täytyy lopettaa
Tänä vuonna kulutimme luonnonvaroja 1,75 maapallon edestä. Kulutuksemme pitää muuttua niin, että se on kestävää luonnon ja ihmisen kannalta.
-
Maankäyttö on muutettava kestäväksi
Suurin syy lajien elinympäristöjone tuhoutumiseen ovat maankäytön muutokset, erityisesti metsän raivaaminen laidunmaiksi ja rehutuotantoon. Ruokatuotantomme on muututtava nykyistä kestävämmäksi.
Auta Ilmasto-kummina
Kummina tuet poliittista vaikuttamistyötämme sekä ilmastonmuutoksesta kärsivien lajien ja elinympäristöjen suojelua koko kansainvälisen verkostomme voimin. Nyt on kiire toimia yhdessä!