Vuoden Energianerokkaat palkittiin ensimmäistä kertaa – asiantuntijamme kertoo, mikä teki palkituista energiatehokkuusteoista nerokkaita

Hukkalämpö hyödyksi, tyhjäkäynti tarkkailuun ja energiataidot osaksi koululaisten arkea. WWF oli mukana valitsemassa energiatehokkuustekoja, jotka palkittiin viikko sitten Vuoden Energianerokas 2019 -tunnustuksella. Tiedon levittäminen hyvistä energiatehokkuustoimista on tavoitteena myös LIFE EconomisE -hankkeessa, jossa WWF on mukana.

Työ- ja elinkeinoministeriön, Energiaviraston ja valtion kestävän kehityksen yhtiö Motivan myöntämä Vuoden Energianerokas 2019 -tunnustus jaettiin tänä vuonna ensimmäistä kertaa.

WWF kuului raatiin, joka valitsi palkitut energiatehokkuusteot yli neljänkymmenen osallistujan joukosta. Tunnustuksen saivat Keskon ja Granlund Oy:n yhdessä toteuttama uudenlainen energiankierrätysjärjestelmä, lapualaiskoulun kehittämä konsepti energiataitojen opetukseen, Tampereen kaupungin ja Tampereen Sähkölaitoksen yhteistyössä toteuttama maauimalan energiaratkaisu, Orion-konserniin kuuluvan Fermionin tehtaan hönkähöyryn hyötykäyttö sekä perheyhtiö MSK Plastikin toteuttama tyhjäkäyntikävely ja -seuranta.

”Yksi kilpailun tärkeimmistä viesteistä on, että myös yksinkertaisilta tuntuvilla teoilla voi olla suuret säästövaikutukset, kun ne monistetaan. On tärkeää, että hyviksi todetut pilottihankkeet saavat julkisuutta ja niitä aletaan toteuttaa isommassa mittakaavassa, jolloin säästöistä tulee todella merkittäviä”, sanoo Elisabeth Anetjärvi, joka toimii WWF:n energiatehokkuusasiantuntijana LIFE EconomisE -hankkeessa.

”Toisaalta jotkut hyvät ideat eli uudet konseptit voivat olla alussa työläitä, mutta palkitsevat lopulta. Esimerkiksi yhtenä voittajatekona palkittu Keskon ja Granlund Oy:n toteuttama uusi energiankierrätyskonsepti on vaatinut valtavasti tiivistä ja pitkäjänteistä yhteistyötä kylmäsuunnittelijoiden, lvis-suunnittelijoiden, energiasuunnittelijoiden, urakoitsijoiden ja Keskon välillä, mutta nyt kun valmis prosessi on olemassa, se on helppo toistaa muissakin kauppakiinteistöissä ympäri Suomen”, Anetjärvi sanoo.

Energian kierrätystä päivittäistavarakaupoissa

Yksi tunnustuksen saaneista on Keskon ja Granlundin kehittämä energiankierrätysjärjestelmä, joka parantaa päivittäistavarakauppojen kylmäjärjestelmien energiatehokkuutta. Ratkaisussa yhdistetään kylmäjärjestelmän, lämpöpumpun ja energian kierrätyksen talteenottojärjestelmät niin, että viilennyksen sivutuotteena syntyvää lauhdelämpöä voidaan hyödyntää kiinteistön lämmityksessä.

”Kyse on siis hukkalämmön hyödyntämisestä. Tällaiset kekseliäät ratkaisut ovat hyvin tervetulleita, sillä Suomessa on paljon hyödyntämätöntä hukkalämpöä”, Anetjärvi sanoo.

Hukkalämmön hyödyntäminen säästää niin energiaa kuin rahaa: rakennuksen vuosittainen lämmönkulutus pienenee arviolta jopa 85–95 prosenttia ja kauppiaan sähkölasku 10–15 prosenttia.

”Mikä hienointa, järjestelmä on skaalattavissa kauppakiinteistöihin koko Suomessa, ja se onkin tarkoitus uusia yli 200 kauppakiinteistöön lähitulevaisuudessa. Lämmitysenergian kulutus jää energiaremontin jälkeen niin pieneksi, että monessa kauppakiinteistössä voidaan ryhtyä miettimään jopa kaukolämmöstä irtautumista. Näihin kohteisiin lisälämmön tarve on jatkossa tarkoitus toteuttaa uusiutuvalla sähköllä.”

Energiataitoja koululaisille

Tunnustuksen sai myös neljän lapualaiskoulun toteuttama hanke, jossa valmennetaan lapsia tulevaisuuden energiahaasteisiin kekseliäästi ja innostavasti. Future Energy Skills and Gamification -hankkeessa on mukana yli 200 koululaista.

Ideana on tehdä lasten ikäkauteen sopivia energiatekoja opetussuunnitelman mukaisesti. Energiataitoihin tutustutaan esimerkiksi leikkien, roolipelien, koodaamisen ja opintoretkien kautta. Opetuksessa hyödynnetään muun muassa oppilaiden itse ideoimaa ja käsikirjoittamaa, kännykällä pelattavaa energiansäästöpeliä.

”Omiin suosikkeihini kuuluu kekseliäs Energiavakoojat-leikki, jossa oppilaat vakoilevat koulussa ja kodissa tapahtuvaa turhaa energiankulutusta, kuten sitä, onko luokissa valot päällä välitunneilla, onko sisälämpötila turhan korkea, tai onko televisio päällä, kun kukaan ei katso sitä”, Anetjärvi kertoo.

”Hanke on todella hieno ja oivaltava, sillä se kannustaa lapsia kiinnittämään huomiota ympäristöasioihin ja energiankulutukseen vaikuttaviin tekijöihin. Leikit ja pelit on myös todella helppo skaalata kouluihin ympäri Suomen. Jos tällaista toimintaa saisi mukaan viralliseen opetussuunnitelmaan, vaikutukset voisivat olla todella valtaisat.”

Uima-altaat ja tehtaat lämpimiksi hukkalämmöllä

Palkittujen energiatehokkuustekojen joukossa on myös kaksi erilaista esimerkkiä hukkalämmön hyödyntämisestä.

Tampereen Kalevan maauimalassa on uudenlainen lämmitys- ja jäähdytysratkaisu, jossa kaukojäähdytysverkoston hukkalämpöä käytetään uima-altaiden lämmitykseen, ja vesien lämmityksessä jäähtynyt vesi puolestaan hyödynnetään kaukojäähdytysverkostossa.

“Jäähdytysverkostossa kiertävä kylmä vesi viilentää kiinteistöjä Tampereen keskusta-alueella, ja kiinteistöissä lämmennyt vesi johdetaan maauimalan tarpeisiin. Mielestäni on todella hienoa, että kaupunki ja sähkölaitos tekevät yhteistyötä tällä tavalla! Hanke on myös hieno esimerkki energiankierrätyksestä, joka on helposti skaalattavissa muihinkin kaupunkeihin”, Anetjärvi sanoo.

Orion-konserniin kuuluvan Fermion Oy:n Oulun-tehtaalla puolestaan hyödynnetään tehdasprosessin sivutuotteena syntyvää hönkähöyryä kiinteistön ja käyttöveden lämmityksessä. Hönkähöyry saadaan lämmönsiirtimen avulla käytettyä sataprosenttisesti hyödyksi, mikä tuo tehtaalle yli 415 megawattitunnin vuosisäästöt. Laaditun kustannusarvion mukaan järjestelmä maksaa itsensä takaisin reilussa kolmessa vuodessa.

”Ylijäämälämmön hyödyntämisestä saatava energiansäästö on merkittävä ja takaisinmaksuaika lyhyt. Tämä on myös hyvä esimerkki siitä, että suhteellisen yksinkertaisella tekniikalla on mahdollista saada suuria hyötyjä, kun säästöä tulee paljon ja tasaisesti”, Anetjärvi sanoo.

”Monissa tehtaissa on kuitenkin ongelmana, että ylijäämälämpöä on niin paljon, ettei kaikkea saada hyödynnettyä pelkän tehtaan käytössä. Tällaisissa tapauksissa kannattaa selvittää, voisiko ylijäämälämpöä hyödyntää tehtaan ulkopuolella, tai voisiko sitä myydä paikalliselle energiayhtiölle.”

Loppu turhalle energiankulutukselle

Viides palkittu energiatehokkuusteko on perheyhtiö MSK Plastin aloittama hyödyllinen uusi perinne. Vuosittaisella kävelykierroksella selvitetään, kuluuko tehtaalla turhaan energiaa tuotannon ulkopuolisena aikana. Ensimmäisellä niin sanotulla tyhjäkäyntikävelyllä löytyi 60 yksittäistä kohtaa, jotka kuluttivat energiaa tarpeettomasti. Hiljaisessa tehdashallissa tyhjäkäyntikohteet oli helppo havaita.

”Yleisimmät energiahukat olivat päälle jääneitä valoja ja tietokoneita. Tällaisten turhien energiasyöppöjen huomioiminen tuo hyvin helpot ja ilmaiset säästöt. Teollisuudella on yleensä kovat vaatimukset toimenpiteiden lyhyille takaisinmaksuajoille, joten kysyntää luulisi löytyvän tällaiselle yksinkertaiselle tavalle, joka tuo käytännössä ilmaiset säästöt”, Anetjärvi sanoo.

MSK Plastin tehtaalla myös seurataan sähkön- ja lämmönkulutusta säännöllisesti etäluettavan järjestelmän avulla.

Tiedätkö energiatehokkuustoimen, joka ansaitsisi tunnustusta?

Ilmianna se Energialoikka-sivustolla!

Suomen ympäristökeskuksen ylläpitämässä Energialoikka-palvelussa suomalaiset voivat kannustaa toisiaan ottamaan käyttöön puhtaampia ja energia- ja materiaalitehokkaampia tekniikoita ja käytäntöjä. Hyvät ratkaisut otetaan käyttöön ja monistetaan naapureille ja koko Suomeen.

Lue lisää

Ilmianna se Energialoikka-sivustolla!

Suomen ympäristökeskuksen ylläpitämässä Energialoikka-palvelussa suomalaiset voivat kannustaa toisiaan ottamaan käyttöön puhtaampia ja energia- ja materiaalitehokkaampia tekniikoita ja käytäntöjä. Hyvät ratkaisut otetaan käyttöön ja monistetaan naapureille ja koko Suomeen.