Metsät muuttuvat ilmastonmuutoksen myötä – metsätuhot lisääntyvät, kuuset vähenevät ja eläinlajit vaihtuvat

Eteläsuomalaiset metsät ovat jo nyt muuttuneet ilmastonmuutoksen myötä. Jatkossa muutokset tapahtuvat yhä nopeammin eivätkä kaikki lajit ehdi sopeutua niihin. Uusi palvelumme näyttää metsän muuttumisen.

Metsä on suomalaisille tärkeä henkireikä. Suomalaiset marjastavat, sienestävät ja liikkuvat ympäri vuoden metsissä. Tulevaisuudessa jokaiselle suomalaiselle tuttu maisema kuitenkin muuttuu, sillä ilmastonmuutos muuttaa pysyvästi Suomen metsiä. WWF:n avaamassa uudessa palvelussa voi katsoa, kuinka metsä muuttuu.

Kuusikot vähenevät etelässä

Luminen kuusenoksa metsässä

Kuusien määrä Etelä-Suomessa voi vähentyä.

Kuusi, suomalaisen metsän yksi tärkeimmistä ja tunnetuimmista puista, on vaarassa Etelä-Suomessa. Mänty, koivu ja muut lehtipuut voivat kasvaa aiempaa nopeammin lämpenevän ilmaston ansiosta, mutta kuuselle ilmastonmuutos tarkoittaa nykyistä heikompia kasvuolosuhteita. Kun 2000-luvun vaihteessa Etelä-Suomen metsistä kuusia oli 45 prosenttia puustosta, vuosisadan lopussa kuusia saattaa olla vain kahdeksan prosenttia.

“Monelle kuusten luoma hämyisyys tuo metsän tunnun. Lisäksi vanhat kuusikot antavat suojaa esimerkiksi vaarantuneeksi luokitellulle liito-oravalle”, sanoo WWF:n johtava metsäasiantuntija Panu Kunttu.

Metsäjänis ja kärppä vaarassa

Metsäjänis valkoisessa turkissa lumettomassa maisemassa

Valkoinen peiteväri on eläimille, kuten metsäjänikselle, ongelma, mikäli lunta ei sada.

Ilmastonmuutos hyödyttää joitakin lajeja, mutta heikentää toisia. Metsän eläimistä esimerkiksi kettu, hirvi ja metsäkauris voivat hyötyä ilmastonmuutoksesta. Valkoisen suojavärin talveksi vaihtavat eläimet, kuten metsäjänis ja kärppä, puolestaan kärsivät vähenevästä lumipeitteestä. Vähenevä lumipeite vaikuttaa myös karhujen talviuneen.

Ilmastonmuutos tuo uusia kasvi- ja eläinlajeja Suomen metsiin. Näitä lajeja kutsutaan vieras- tai tulokaslajeiksi. Vieraslajeiksi kutsutaan lajeja, joiden leviämistä ihminen on auttanut tahallaan tai vahingossa. Ne voivat hyötyä ilmastonmuutoksesta. Jättipalsami ja japanintatar ovat jo levinneet haitallisina vieraslajeina Etelä-Suomen asutuksen läheisiin metsiin. Tulokaslajeja ovat esimerkiksi villisika ja sakaali, jotka ovat saapuneet Suomeen etelästä itse.

“Vaikka ilmastonmuutos voi lisätä Etelä-Suomen metsien lajimäärää, metsiemme monimuotoisuus on vaarassa. Yksipuolisen metsänhoidon lisäksi ilmastonmuutoksen seurauksena Suomeen saapuvat vieras- ja tulokaslajit ovat yksi suurimmista uhkista metsien monimuotoisuudelle”, Kunttu muistuttaa.

Metsien tuhot lisääntyvät

Kirjanpainaja voi jatkossa aiheuttaa mittavia metsätuhoja.

Metsänomistajien kannattaa kantaa huolta ilmastonmuutoksesta metsätuhojen takia. Todennäköisesti myrskyjen määrä ei Etelä-Suomessa merkittävästi lisäänny, mutta kaikista kovimmat myrskyt voivat lisääntyä. Eniten metsien myrskytuhojen lisääntymiseen vaikuttaa roudan väheneminen.

“Ilman routaa puut eivät voi ankkuroitua juurineen jäiseen maahan, vaan ne kaatuvat myrskytuulissa aiempaa herkemmin”, Kunttu toteaa.

Myös hyönteisten tekemät metsätuhot lisääntyvät, koska kylmät pakkaset eivät enää tapa niitä talvisin. Esimerkiksi puita syövät lehti- ja havununna selviävät nykyistä useammin leudoista talvista hengissä. Riski kuusia syövän kirjanpainajan laajoista tuhoista nousee merkittävästi.

“Metsänhoidossa kannattaa suosia sekapuustoisia ja puustoltaan erirakenteisia metsiä, jotka pärjäävät yksipuolisia metsiä paremmin muutoksia vastaan”, Kunttu sanoo

Näin WWF suojelee metsiä

Tavoitteemme on, että vuoteen 2025 mennessä Suomen metsäluonnon monimuotoisuus on turvattu suojelemalla metsäpinta-alasta vähintään 17 prosenttia ja harjoittamalla talousmetsissä ekologisesti kestävää metsätaloutta.

Pyrimme tavoitteeseemme:

  • vaikuttamalla metsiin liittyvään poliittiseen päätöksentekoon
  • vaatimalla metsien suojelun lisäämistä
  • edistämällä vapaaehtoista metsien suojelua yhdessä metsänomistajien kanssa
  • vaatimalla muutosta vallitseviin metsänhoidon tapoihin ja edistämällä ekologisesti kestävää metsätaloutta, kuten metsän jatkuvaa kasvatusta
  • edistämällä metsien vastuullista hoitoa tukevaa FSC-sertifiointia

Maapallon sydän lyö tyhjää, kun yksikin laji häviää

Ilmastonmuutos kuihduttaa elinympäristöjä ja kiihdyttää lajien sukupuuttoa. Nyt on kiire pysäyttää luonnon monimuotoisuuden köyhtyminen. Ole kanssamme ratkaisemassa maailman vakavinta ympäristökriisiä.

Auta WWF-kummina

Maapallon sydän lyö tyhjää, kun yksikin laji häviää

Ilmastonmuutos kuihduttaa elinympäristöjä ja kiihdyttää lajien sukupuuttoa. Nyt on kiire pysäyttää luonnon monimuotoisuuden köyhtyminen. Ole kanssamme ratkaisemassa maailman vakavinta ympäristökriisiä.