Australiassa suojellaan merikilpikonnia: pesien viilentämisestä apua poikasten sukupuolijakauman vinoutumiseen

Lämpenevän ilmaston vaikutukset vinouttavat tutkimusten mukaan merikilpikonnien poikasten sukukupuolijakaumaa. Australiassa kilpikonnien pesien keinotekoisen viilentämisen ja sateiden on havaittu tarjoavan apua ongelmaan.

Australiassa on testattu keinoja ilmastonmuutoksen vaikutuksista kärsivien merikilpikonnien auttamiseksi. Lämpenevä ilmasto vaikuttaa kilpikonnien sukupuolijakaumaan, sillä poikasten sukupuoli määräytyy munassa pesintärannan hiekan lämpötilan mukaan. Mitä lämpimämpää hiekka munan ympärillä on, sitä todennäköisemmin merikilpikonnien poikaset syntyvät naaraina.

Tutkijoiden mukaan ilmaston lämpeneminen vaikuttaa johtavan vääjäämättä uroksina syntyvien poikasten määrän vähenemiseen. Vuonna 2018 julkaistun tutkimuksen mukaan jopa yli 99 prosenttia pohjoisella Isolla Valliriutalla syntyneistä liemikilpikonnan poikasista oli naaraita.

Australian Queenslandin osavaltion pohjoiskärjessä pienellä Milmanin saarella liemi- ja karettikilpikonnien munintarantojen hiekkaa on varjostettu keinotekoisin varjoin ja kasteltu merivedellä lämpötilan laskemiseksi. Kilpikonnien pesiä viilensivät viime tammi- ja helmikuussa tehdyn tutkimuksen aikana myös ajankohtaan nähden ennätyksellisen pitkät ja poikkeuksellisen kovat sateet.

Tutkimuksessa kovien sateiden ja keinotekoisen varjostuksen yhteisvaikutuksen viilentämissä pesissä karettikilpikonnien poikasista yli 80 prosenttia ja liemikilpikonnien poikasista yli 95 prosenttia syntyi uroksina. Viilennettyjen pesien poikaset myös liikkuivat ja uivat nopeammin, minkä ansiosta niiden selviytymismahdollisuudet ovat paremmat.

Munintaan valmistautuva karettikilpikonna rantahiekalla.

Karettikilpikonnanaaras valmistautuu munintaan rantahiekalla.

Luonnollinen sade osoittautui vaikuttavan kaikkein tehokkaimmin pesien lämpötilojen madaltumiseen ja sitä kautta uroskilpikonnien kehittymiseen. Ilmastonmuutos vaikuttaa kuitenkin sateiden määrään ja voimakkuuteen, joten apukeinoja tarvitaan.

Tutkijoiden mukaan keinotekoisella varjostuksella ja kastelulla voidaan pyrkiä tulevaisuudessa maksimoimaan uroksina syntyvien poikasten määrä, mutta lisätutkimusta kaivataan.

“Emme voi luottaa poikkeuksellisiin sääoloihin, kun kyseessä on lajin säilyminen. Meidän on tutkittava vielä lisää, kuinka voisimme auttaa merikilpikonnia sopeutumaan ilmastonmuutoksen vaikutuksiin.”, kertoi Queenslandin yliopiston tohtori David Booth.

Kaksi tutkijaa istuu rantahiekalla ja tutkii merikilpikonnien poikasten nopeutta Australian Queenslandissa.

Merikilpikonnien tutkijat mittaavat poikasten nopeutta pesintähietikolla.

Merikilpikonnien pesien viilennysprojekti toteutettiin yhteistyössä Queenslandin yliopiston, Queenslandin hallinnon, WWF Australian ja Conflict Island Conservation -järjestön kesken.

Projektia ja tutkimustyötä jatketaan merikilpikonnien seuraavana pesintäkautena.

Tutkijat nostelevat palmun lehviä puukehikkojen päälle varjostamaan merikilpikonnien pesiä.

Merikilpikonnien pesiä varjostetaan esimerkiksi palmujen lehvistä tehdyillä rakennelmilla.

Haluatko auttaa?

Sydäntäsi tarvitaan tänään

Ilmastonmuutos kuihduttaa elinympäristöjä ja kiihdyttää lajien sukupuuttoa. Nyt on kiire pysäyttää luonnon monimuotoisuuden köyhtyminen. Ole kanssamme ratkaisemassa maailman vakavinta ympäristökriisiä.

Auta WWF-kummina

Sydäntäsi tarvitaan tänään

Ilmastonmuutos kuihduttaa elinympäristöjä ja kiihdyttää lajien sukupuuttoa. Nyt on kiire pysäyttää luonnon monimuotoisuuden köyhtyminen. Ole kanssamme ratkaisemassa maailman vakavinta ympäristökriisiä.