Vieraskasvit uhkaavat luontoa – näillä ohjeilla pääset alkuun niiden torjumisessa
Vieraslajit ovat eläin-, kasvi- ja sienilajeja, jotka ovat siirtyneet luontaisilta esiintymisalueiltaan uusille alueille ihmistoiminnan seurauksena. Tässä artikkelissa neuvomme, kuinka voit auttaa luontoa torjumalla haitallisia vieraskasveja, kuten kurtturuusua ja jättipalsamia.
Yleensä vieraslajit sopeutuvat uuteen elinympäristöönsä huonosti. Joskus ne voivat kuitenkin menestyä liian hyvin ja aiheuttaa haittaa alkuperäiselle luonnolle. Tällöin niitä kutsutaan haitallisiksi vieraslajeiksi. Vieraslajit ovat toiseksi suurin uhka maailman luonnon monimuotoisuudelle.
Kurtturuusu leviää hiekkarannoilla ja tukahduttaa tieltään miltei kaiken muun kasvillisuuden. Kun luontaiset kasvit taantuvat tai häviävät, katoavat myös niistä riippuvaiset perhoset, kovakuoriaiset ja pistiäiset.
Jättipalsami, joka valloittaa purojen ja järvien rantoja, lehtoja ja niittyjä. Kookkaana ja nopeasti leviävänä kasvina se peittää alleen alkuperäisen kasvillisuuden heikentäen kokonaisia luontotyyppejä.
Lupiini levittäytyy monenlaisissa luonnoltaan arvokkaissa elinympäristöissä, kuten niityillä, pientareilla, harjuilla ja lehdoissa. Se muodostaa tiheitä kasvustoja tukahduttaen muun kasvillisuuden alleen. Lupiini myös sitoo ilmasta typpeä ja rehevöittää kasvupaikkaa monille ketokasveille sopimattomaksi.
Vieraskasvien torjumiseen pitää tarttua nyt. Vieraskasveja voi torjua käytännössä kuka vaan, ja näillä ohjeilla pääset alkuun!
- Tunnista vieraskasvi: Jos olet epävarma lajin tunnistuksessa, löydät tunnistusohjeet esimerkiksi Terve askel luontoon -hankkeen Vieraslajioppaasta tai vieraslajit.fi-sivustolta. Voit myös kysyä tunnistusapua vaikka Facebookissa Vieraslajien torjuntajoukot -ryhmässä.
- Selvitä maanomistaja ja kysy lupa: Koska vieraslajien torjunta yksittäisiä versoja lukuun ottamatta vaatii maanomistajan luvan, sinun on selvitettävä maanomistaja ja kysyttävä lupaa. Maanomistajuus on helppo selvittää esimerkiksi Kansalaisen karttapaikan ja Maanmittauslaitoksen avulla. Ohjeet löydät täältä. Terve askel luontoon -hanke on tehnyt myös listauksen kohteista, joissa voit talkoilla ilman maanomistajan lupaa.
- Ryhdy töihin: Varsinainen torjuntatyö on loppujen lopuksi hyvin helppoa, vaikka alussa torjuntamenetelmien valitseminen saattaa olla vaikeaa. Torjuntamenetelmä riippuu lajista, alueesta ja torjunnan ajankohdasta. Myös käytössäsi olevat työvälineet saattavat vaikuttaa menetelmän valintaan. Onneksi vieraslajien torjuntaan ei useimmin tarvita muuta kuin kitkentähanskat ja jätesäkkejä. Useissa kaupungeissa ja kunnissa tarjotaan esimerkiksi jätesäkkejä ja kitkentähanskoja talkoilijoille. Lue torjuntamenetelmistä kasvikohtaisesti täältä tai täältä.
- Käsittele jätteet oikein: Jätteenkäsittely on torjuntamenetelmän ohella toinen asia, joka voi hämmentää talkoilijaa. Yksinkertaistettuna ohje on, että jos raivaamassasi kasvijätteessä on lisääntymis- tai leviämiskykyisiä kasvinosia, on parasta pakata ne jätesäkkeihin ja kuljettaa loppukäsittelyyn. Tällaisia osia ovat kaikkien lajien siemenet ja joillakin lajeilla lisäksi juuret ja varrenkappaleet. Voit lukea lajikohtaiset ohjeet Vieraslajioppaasta. Jos kasvijätteessä ei ole lisääntymis- tai leviämiskykyisiä osia, voi kasvijätteen jättää huoletta kasaksi kuivumaan. Pieniä määriä kasvijätettä voi heittää sekajätteeseen, jos sekajäte kerätään alueella poltettavaksi. Ole huolellinen, ettet kasvijätettä kuljettaessasi vahingossa levitä kasvia eteenpäin! Kaupunkien ja kuntien mailla tehtävässä torjuntatyössä voit kysyä neuvoa jätteen käsittelyyn alueen ympäristö-, puutarha- tai teknisestä toimesta. Ne saattavat sovittaessa huolehtia jätteenkäsittelyn puolestasi.
Älä säikähdä pitkää listaa. Vaikka asia saattaa tuntua monimutkaiselta, ensimmäisten talkoidesi jälkeen olet saanut jo kiinni juonesta. Seuraavalla kerralla torjuntatoimiin tarttuminen onkin jo paljon helpompaa.
7 vinkkiä mukaviin talkoisiin
Seuraavaksi vielä vinkkejä, joilla teet talkoistasi vieläkin mukavammat ja motivoit itseäsi talkoilemaan uudestaan.
- Käytä kumisaappaita ja kitkentähanskoja (vahvat hanskat kurtturuusun torjuntaan).
- Pukeudu säänmukaisesti.
- Panosta eväisiin ja yhdistä talkoisiisi pikku piknik.
- Kerää kurtturuusun kiulukat talteen teeksi, hilloksi jne… netti on ohjeita pullollaan. Kiulukat ovat varsinaisia vitamiinipommeja! Voit myös maistaa jättipalsamia, jonka kaikki kasvinosat ovat syötäviä. Älä kuitenkaan innostu liikaa jättipalsamin kohdalla, sillä suuri määrä palsamia saattaa aiheuttaa ärsyttää ruoansulatuselimistöä.
- Liity Facebookissa Vieraslajien torjuntajoukot -ryhmään, sieltä saat tukea ja neuvoja.
- Osallistu kuvakilpailuun Facebookissa jakamalla Vieraslajien torjuntajoukot -ryhmään ennen-jälkeen -kuvia kohteesta tagilla #ennenjälkeentalkoot tai muusta talkoomeiningistä tagilla #munvieraslajitalkoot – molemmissa kategorioissa hienoja palkintoja luvassa!
- Nauti luonnosta ja pidä hauskaa!
Jos sinulla tulee kysymyksiä vieraslajien torjunnasta, innokkaita auttajia löytyy Facebookin Vieraslajien torjuntajoukot ryhmästä tai voit kysyä asiaa WWF:n ja Allergia-, iho- ja astmaliiton yhteisen Terve askel luontoon -hankkeen koordinaattorilta Viivi Valkoselta: viivi.valkonen@allergia.fi tai 044 491 8942.
Pysy kartalla luonnonsuojelun kuulumisista - tilaa WWF Suomen uutiskirje
WWF:n uutiskirjeen avulla pysyt kartalla luonnonsuojelun tuoreimmista kuulumisista. Uutiskirje kolahtaa sähköpostiluukkuusi kerran kuukaudessa.