Näkökulma: Puhdas ympäristö ja monimuotoinen luonto ovat ihmisoikeuksia

Monimuotoinen luonto ja puhdas ympäristö on otettava tavoitteeksi Suomen kehityspolitiikassa, sanoo ohjelmapäällikkö Anne Tarvainen.

Viimeisen vuoden aikana on nostettu yhä useammin esille ympäristön ja luonnon monimuotoisuuden merkitystä kestävän kehityksen ja ihmisten hyvinvoinnin perustana. Koronakriisi on vain vahvistanut ymmärrystä näiden asioiden yhteydestä. Esimerkiksi Maailman terveysjärjestö (WHO) nosti toukokuussa koronakriisiä koskevassa julistuksessaan  luonnonsuojelun ykköseksi maapallon ihmisten hyvinvoinnin takaamisessa. Muita olennaisia tekijöitä ovat muun muassa puhdas vesi, kestävä energiantuotanto ja kestävät ruokaratkaisut.

On hienoa, että Marinin hallituksen hallitusohjelmassa luvataan ekologisesti kestävän Suomen näyttävän tietä luonnon monimuotoisuuden turvaamisessa ja ilmastonmuutoksen hillitsemisessä.  Tavoitetta konkretisoidaan hallitusohjelmassa kotimaan osalta.  Nyt on aika alkaa toteuttaa tavoitetta myös kehityspolitiikassa ja tekeillä olevassa Suomen Afrikka-strategiassa.

Viime syyskuussa julkaistun YK:n The Future is Now: Science for Achieving Sustainable Developmentraportin  keskeinen sanoma oli, että kestävän kehityksen tavoitteita ei saavuteta, ellei ympäristön ja muiden tavoitteiden välisiä kytköksiä huomioida.  Raportin laatimisessa mukana ollut SYKE:n tutkija Eeva Furman onkin sanonut , että ”eriarvoistuminen, ilmastonmuutos, luonnon monimuotoisuuden kato ja kasvava jäteongelma ovat neljä merkittävää syytä sille, että maailman kehitys ei etene kokonaisuutena kestävään suuntaan”.

Kesäkuussa julkistetussa Suomen Kestävän kehityksen raportissa todettiin, että ympäristö- ja ilmastoasiat vaativat vielä parantamista niin Suomessa kuin globaalisti.

”Tuotanto- ja kulutustapamme eivät ole kestäviä, eikä ilmastonmuutoksen vastainen työmme riittävää. Me emme ole myöskään pystyneet pysäyttämään luonnon monimuotoisuuden hupenemista”, kommentoi raporttia johtava asiantuntija Marja Innanen valtioneuvoston kansliasta.

sdgs-food-azote (2)

Suomi on ollut kansainvälisesti tunnettu pitkäjänteisestä tuesta useiden maiden metsä- ja vesihuoltosektoreilla sekä maaseudun kehittämishankkeista. Viime vuosina Suomen tuki on romahtanut. Luonnon monimuotoisuuden suojelu olisi mahdollista toteuttaa juuri tällä ns. luonnonvarasektorilla, mutta se on kytköksissä myös muihin kehitysyhteistyön tavoitteisiin kuten kestävien elinkeinojen luomiseen.  Tuki luonnon monimuotoisuuden suojeluun on vain muutamia prosentteja kehitysyhteistyörahoituksesta ja suunta on ollut laskeva. Suomi ei ole myöskään kantanut taloudellista vastuutaan muiden maiden auttamisessa. Olemme kaukana YK:n tavoitteesta, joka on 0,7 prosenttia bruttokansantulosta.

Suomen kehitysyhteistyöpolitiikka nojautuu ihmisoikeuksiin ja eriarvoisuuden vähentämiseen. YK:n asiantuntijat ja lukuisat kansainväliset järjestöt, mukaan lukien WWF, ovat nostaneet esiin myös oikeuden puhtaaseen ympäristöön yhtenä ihmisoikeutena. Monet maat ovat myös nostaneet puhtaan ympäristön perustuslaissa kansalaisten perusoikeudeksi. Verrokkimaamme Ruotsi on jo nostanut ympäristönsuojelun kehityspolitiikan tavoitteeksi köyhyyden vähentämisen rinnalle turvatakseen kestävän kehityksen ja ihmisoikeudet.

Suomi on monella mittarilla mitattuna yksi maailman menestyneimmistä maista. Samojen arvojen ja vahvuuksien, jotka ovat menestyksemme takana, olisi johdettava myös kansainvälistä yhteistyötämme. Oikeus puhtaaseen ympäristöön ja monimuotoiseen luontoon on ihmisoikeuskysymys. Nostamalla hyvinvoivan luonnon keskeiseksi kriteeriksi voimme parhaiten tukea muita maita kestävän kehityksen polulla.

Ohjelmapäällikkö

Ohjelmapäällikkö
Anne Tarvainen

Pysy kartalla luonnonsuojelun kuulumisista - tilaa WWF Suomen uutiskirje

WWF:n uutiskirjeen avulla pysyt kartalla luonnonsuojelun tuoreimmista kuulumisista. Uutiskirje kolahtaa sähköpostiluukkuusi kerran kuukaudessa.

Tilaa uutiskirje

Pysy kartalla luonnonsuojelun kuulumisista - tilaa WWF Suomen uutiskirje

WWF:n uutiskirjeen avulla pysyt kartalla luonnonsuojelun tuoreimmista kuulumisista. Uutiskirje kolahtaa sähköpostiluukkuusi kerran kuukaudessa.