Rikollisuus rehottaa muovijätebisneksessä – WWF vaatii sopimusta, joka lopettaa muovin päätymisen meriin
Muovijätteen valtava määrä maailmalla on mahdollistanut rikollisen toiminnan muovijätteen kauppareiteillä. Sekä jätteen laiton kuljetus että käsittely ovat lisääntyneet, kertoo kansainvälisen rikospoliisijärjestö Interpolin tuore raportti. Toiminta on uhka ympäristölle.
Raportin mukaan muovijätettä kuljetetaan kiertoreittien kautta kohdemaihin, jolloin jätteen alkuperämaata on vaikea selvittää. Tällöin kohdemaalla ei ole mahdollisuutta lähettää jätettä takaisin tai kieltäytyä vastaanottamasta sitä, vaikka maalla ei olisi kapasiteettia jätteen käsittelyyn. Lisäksi jätettä päätyy laittomille kaatopaikoille ja laittomasti poltettavaksi. Ongelma on laajalle levinnyt, sillä se kattaa 257 tutkitusta kauppareitistä ainakin 52.
Muovijätteillä käytävä kauppa on kasvava liiketoiminnan ala. Useiden vuosikymmenien ajan Kiina vastaanotti lähes puolet maailman muovijätteestä. Vuonna 2018 maa alkoi kuitenkin rajoittaa muoviroskien tuontia. Rajoituksia seuranneet uudet kauppareitit avasivat ovia rikollisuudelle.
Muovijätteen laiton kuljetus suuntautuu erityisesti Etelä- ja Kaakkois-Aasian maihin. Rikollisuus on kohdistunut etenkin niihin maihin, joissa jätehuolto on rajallista.
Muovijätteen tuontikonttia tarkastetaan Malesiassa. Interpol on luovuttanut kuvat ja muovijäterikollisuutta käsittelevän raportin WWF:lle käytettäväksi muovijätettä koskevaan viestintään.
”Jäterikollisuus on kasvava uhka, jonka juuret ovat vielä perustavanlaatuisemmassa ongelmassa: kyvyttömyydessä hallita muovin käyttöä ja jätevirtoja. EU-tason lainsäädäntö kehittyy, mutta globaaleja sääntöjä ja valvontaa tarvitaan kipeästi”, WWF Suomen suojeluasiantuntija Anna Soirinsuo sanoo.
Ongelman ratkaiseminen vaatii yhteistyötä
Muovijäte on maailmanlaajuinen ympäristöongelma, sillä maailman meriin päätyy vuosittain kahdeksan miljoonaa tonnia muovia. Valtaosa meriin päätyvästä muoviroskasta tulee maalta. Meriin päätyvästä muoviroskasta kärsivät niin ihmiset, kalat, merikilpikonnat, valaat, linnut kuin korallitkin.
”Ongelman ratkaiseminen vaatii yhteistyötä. Siksi WWF vaatii kansainvälistä sopimusta, joka lopettaa muovin päätymisen meriin vuoteen 2030 mennessä”, Soirinsuo kertoo.
Lähes kaksi miljoonaa ihmistä ympäri maailman on allekirjoittanut WWF:n vetoomuksen kansainvälisen muoviroskasopimuksen puolesta. Lisäksi 133 maata on ilmoittanut tukevansa neuvottelujen aloittamista sopimuksen aikaansaamiseksi.
Seuraavaksi WWF:n tavoitteena on saada neuvottelumandaatti YK:lta, jotta sopimus saataisiin voimaan vuonna 2023. Toteutuessaan YK-vetoinen sopimus velvoittaisi kaikkia allekirjoittajamaita tekemään konkreettisia vähennyksiä ja toimintasuunnitelmat, joissa ilmoitetaan muovijätteen kierrätysprosentit. WWF vaatii, että sopimuksen tavoitteena on oltava, että kaikki käytetty muovi kerätään tulevaisuudessa kierrätykseen. Sen on sisällettävä myös keinoja, joilla tuetaan kehittyvien maiden jätehuoltoa.
Jos haluat lukea lisää kiinnostavia uutisia muovijätteestä ja muista tärkeistä ympäristöaiheista, tilaa WWF:n uutiskirje klikkaamalla alla olevaa linkkiä.
Pysy kartalla luonnonsuojelun kuulumisista - tilaa WWF Suomen uutiskirje
WWF:n uutiskirjeen avulla pysyt kartalla luonnonsuojelun tuoreimmista kuulumisista. Uutiskirje kolahtaa sähköpostiluukkuusi kerran kuukaudessa.