Vinkit parempaan kahvitaukoon – Näin pienennät kahvinjuonnin ympäristövaikutuksia
Kahvilla on ravitsemuksellisesti vähäinen merkitys, mutta sen viljely jättää ison jäljen ympäristöön. Keräsimme vinkit, joiden avulla kahvinsa voi nauttia vastuullisemmin.
Suomalaisen kahvihammasta kolottaa arviolta 1 100 kertaa vuodessa. Näillä leveyspiireillä kahvi ei kuitenkaan kasva.
Ei siis liene yllätys, että kahvi nousee yhdeksi merkittävimmistä tuotteista, kun arvioidaan suomalaisten kuluttamien tuontituotteiden vaikutuksia luonnon monimuotoisuuteen. Kahvin viljely vaatii paljon maapinta-alaa, ja kasvavan kulutuksen vuoksi viljelmien tieltä raivataan metsää. Kahvin tuotannolla on vaikutuksia myös vesivaroihin.
Lisäksi kahvilla on hiilijalanjälkensä, vaikka toki se on paljon pienempi kuin esimerkiksi lihalla. Kupillisen ilmastovaikutuksista suurin osa tulee kahvipapujen viljelystä, kerrotaan Pauligin Luonnonvarakeskuksella teettämässä laskelmassa viime vuonna.
Vähemmän ja parempaa kahvia
WWF:n suojeluasiantuntija Mari Koistinen kannustaa aloittamaan kahvinkulutuksen vähentämisen katsomalla, ettei kahvia tule keitettyä yli tarpeen.
”Tällä viikolla vietetään hävikkiviikkoa. Sen kunniaksi kannattaa myös kahvihävikkiin kiinnittää huomiota, sillä keitettyä kahvia valuu hukkaan hurjia määriä. Pelkästään kotitalouksissa kahvia kaadetaan viemäriin lähes neljä litraa vuodessa, mikä on melkein 13 prosenttia kaikesta kotien ruokahävikistä”, Koistinen sanoo.
Kahvihävikkiä syntyy myös työpaikoilla, kahviloissa ja ravintoloissa.
”Töissä kannattaa esimerkiksi kiinnittää huomiota siihen, mihin aikaan kahvia keitetään. Kolmen aikaan iltapäivällä ei yleensä enää ole tarvetta täydelle pannulliselle.”
Seuraavaksi syyniin olisi Koistisen mukaan syytä ottaa juomamme kahvin määrä. Vaatiiko vireystilan ylläpitäminen todella kuppikaupalla kuumaa?
”Kuten eläinperäisten tuotteiden kohdalla, myös kahviin soveltuu ajatus ’vähemmän ja parempaa’. On myös hyvä huomata, että vaikka kahvilla on havaittu jonkinlaisia terveysvaikutuksia, ilmankin pärjää hyvin.”
Ja vaikka isoin ilmastovaikutus syntyy viljelyssä, jonkin verran voi vaikuttaa myös valmistusvaiheessa ja sen jälkeen.
”Jos käytät perinteistä keitintä, siirrä tippunut kahvi termoskannuun sen sijaan, että jättäisit sen keittimen pannuun ja pitäisit keitintä päällä. Yhden kupillisen nauttimiseen pikakahvi on oiva ratkaisu. Myös vanha keino, niin sanotut käsisuodatus, on hyvä tapa valmistaa kerta-annos: kaada keitetty vesi suodattimen ja porojen läpi ja anna kahvin valua suoraan kuppiin.”
Näin nautit kahvisi ympäristöystävällisemmin
-
Juo vähemmän kahvia. Voisitko luopua päivän kolmannesta tai neljästä mukillisesta tai vaihtaa ison mukin pienempään?
-
Valmista kahvia vain sen verran, kuin sitä todella tarvitset.
-
Osta vastuullisuussertifioitua kahvia. Finnwatchin vuoden 2019 selvityksen mukaan varsin suuri osa Suomessa myytävästä kahvista on vastuullisuussertifioitua ja kahvipaahtimot sekä vähittäiskaupat ovat sitoutuneet vastuullisen kahvin lisäämiseen edelleen.
-
Jos teet perinteisellä keittimellä useamman kupillisen, siirrä kahvi termoskannuun sen sijaan, että jättäisit sen pannuun ja keittimen päälle.
-
Laita kahvinporot biojätteisiin.
-
Rohkeimmat käyttävät kahvinporot uudelleen ja tekevät sumppia. Hyödynnä porot ennen kuin ne kuivahtavat, ja käytä tuplamäärä käytettyjä poroja seuraavaan kahvinvalmistukseen.
-
Myös kahviin lisättävillä tuotteilla on vaikutuksensa. Kerman tai maidon sijaan kannattaa valita kasviperäisiä vaihtoehtoja.
Syö ympäristöystävällisesti
Kestämätön ruuantuotanto on suurin yksittäinen syy luonnon monimuotoisuuden romahtamiseen. Näin suojelet luontoa jokaisella suupalalla!