Alkoiko nyt talven yli kestävä marraskuu? Näin ilmastonmuutos vaikuttaa Suomen vuodenaikoihin

Hyinen, pimeä marraskuu, sateita ja koleita syyspäiviä. Ensilumen odotusta. Viime talvena moni Etelä-Suomessa asuva sai kokea edellä mainittuja asioita myös pitkään marraskuun jälkeen. Lumipeite jäi vähäiseksi koko talven aikana, kun taas Pohjois-Suomessa hanget kohosivat korkeiksi.  

Viime talvi saattoi olla esimakua tulevasta. Ilmastonmuutos vaikuttaa Suomessa voimakkaasti lumisen ajan kestoon. Lumipeitekausi lyhenee ja lumen määrä vähentyy keskimääräisesti etenkin Etelä-Suomessa. Talvella sataa Etelä-Suomessakin, mutta sade tulee aiempaa useammin vetenä ja lumipeite sulaa nopeammin. Arvioiden mukaan myös Pohjois-Suomessa lumisateet saattavat vuosisadan loppupuolella alkaa syksyisin nykyistä myöhemmin ja päättyä keväällä aiemmin. 

Myös lämpötilojen puolesta talvi lyhenee etenkin Etelä-Suomessa. Ilmatieteen laitoksen tutkimus paljastaa, että terminen talvi lyhenee Pohjois-Suomessa noin viidellä päivällä, Etelä-Suomen rannikkoalueilla jopa yhdeksällä päivällä vuosikymmentä kohden. Suomen ilmastovyöhykkeellä termiseksi talveksi luetaan se aika vuodesta, jolloin vuorokauden keskilämpötila on pakkasella. 

”Voimme edelleen vaikuttaa muutoksen voimakkuuteen. Jos maapallon lämpeneminen saataisiin pysäytettyä esimerkiksi puoleentoista asteeseen, termisten vuodenaikojen muutokset jäisivät Suomessa vähäisemmiksi”, sanoo Ilmatieteen laitoksen erikoistutkija Kirsti Jylhä. 

On kuitenkin muistettava, että vuosittaiset vaihtelut säätiloissa voivat olla suuria. Yksittäisen päivän tai vuodenajan sään perusteella ei voida tehdä suoria päätelmiä ilmastonmuutoksen kehityksestä, vaan on tarkasteltava aiheesta tehtyä, pitkän aikavälin tutkimusta.  

Juttu jatkuu kuvan jälkeen.

Sateet runsastuvat ja rehevöittävät vesistöjä

Vuoden takainen marraskuu oli suuressa osassa Suomea tavanomaista sateisempi. Yleensä pahimmat syyssateet tulevat elo-lokakuussa, mutta tulevaisuudessa myös sateiden esiintyminen muuttuu Suomessa. Ennusteiden mukaan ilmastonmuutos lisää sademäärää Suomessa. 

Runsassateisten päivien määrä lisääntyy todennäköisesti kaikkina vuodenaikoina, eniten kuitenkin talvella. Etenkin etelässä sateet tulisivat yhä useammin vetenä talvellakin, eli syksystä tutut vesisateet jatkuisivat talvikuukausinakin.  

Sateisuus vaikuttaa moneen asiaan: muun muassa veden valuntaan, vedenlaatuun, tulvien esiintymiseen ja ravinteiden huuhtoutumiseen vesistöihin. Kasvavat sademäärät lisäävätkin vesistöjen rehevöitymistä. Viime talven vesisateiden aikana vesistöihin valui valtavasti ravinteita, ja helmikuun fosforikuormat vastasivat pahimmillaan joen koko vuoden aikana kuljettamaa fosforikuormaa. Fosfori aiheuttaa vesistöihin päätyessään rehevöitymistä, veden samentumista ja pahimmillaan laajoja sinileväkukintoja. 

Rehevöityminen on haitaksi vesien ekosysteemeille. Suomen luontotyyppien uhanalaisuuden arvioinnissa rehevöityminen nousi yhdeksi merkittävimmistä tekijöistä sisävesien uhanalaisuuskehitykselle. 

Roudan vähentyminen ja rankkasateet lisäävät myrskytuhoja

Entäs sitten myrskyt? Voimistuvatko tai yleistyvätkö tutut syysmyrskyt ilmastonmuutoksen vuoksi? Suomessa tuulen voimakkuuden tai yleisyyden ei ennakoida kasvavan merkittävästi.  

Ilmatieteen laitoksen tutkimuksen mukaan tuulet voimistuisivat Suomessa tämän vuosisadan loppuun mennessä syksyllä muutaman prosentin verran, kun taas muina vuodenaikoina muutokset ovat lähellä nollaa. Sen sijaan tuulen suunnat saattavat muuttua jonkin verran, ja tulevaisuudessa myrskytuulet puhaltavat Suomeen entistäkin useammin lännestä ja lounaasta. 

Vaikka tuulet eivät todennäköisesti juuri voimistu, myrskytuhoja saattaa silti syntyä aiempaa enemmän. Kun maa ei jäädy routaan niin pitkäksi ajaksi, puut eivät pysty ankkuroimaan juuriaan jäiseen maahan. Näin myrskytuhot saattavat lisääntyä etenkin metsissä. 

Tuulen sijaan myrskyjen aikaiset sateet saattavat voimistua. Neljän asteen globaali lämpötilan nousu voi lisätä voimakkaiden myrskyjen sademäärää jopa 50 prosenttia. Myrskyjen sateisuuden kasvu nostaa talvitulvien todennäköisyyttä, koska myrskyjä esiintyy eniten talvikaudella. 

Juttu jatkuu kuvan jälkeen.

Lumesta riippuvaiset eläimet kärsivät

Vuodenaikojen muutoksilla on merkittäviä vaikutuksia ihmisille ja luonnolle. Lumen ja jään vähentyminen vaikuttaa etenkin eläimiin, jotka ovat tottuneet lumiseen tai jäiseen ympäristöön. Heikoimmassa asemassa ovat Lapin avotuntureiden eläimet ja kasvit. Kun ilmasto lämpenee, tunturilajien elintila pienenee, sillä ne eivät pääse siirtymään tuntureiden huippuja korkeammalle tai Jäämeren rannikkoa kauemmas pohjoiseen. 

Lämpötilan nousu tuo pohjoiseen koko ajan lisää etelän lajeja ja vauhdittaa haitallisten vieraslajien leviämistä. Esimerkiksi lupiini ja jättipoimulehti voivat levitä ilmaston lämpenemisen vuoksi yhä pohjoisemmas. 

Myös etelämpänä Suomessa on lajeja, joihin lumen ja jään vähentyminen vaikuttaa. Saimaannorppa rakentaa pesänsä jäälle ja siksi heikkojäisten talvien yleistyminen vaikeuttaa lajin lisääntymistä. Esimerkiksi viime talvena kuutit syntyivät varsin heikoille jäille. 

”Yksi huono talvi ei vielä ole kohtalokas norppakannalle. Merkit kuitenkin näyttävät, että lämpimät talvet yleistyvät. Jos kehitys jatkuu, tilanne näyttää synkältä norpan kannalta”, totesi WWF:n aluevastaava Ismo Marttinen WWF-lehden haastattelussa viime talvena. 

Artikkelissa on käytetty lähteinä Ilmatieteen laitoksen tiedotteita sekä WWF:n tilaamaa selvitystä Ilmastonmuutoksen vaikutukset Suomen luontoon ja sen lisäosaa ilmastonmuutoksen vaikutuksista Suomen järviin ja virtavesiin.