Saimaannorppakanta kasvanut noin 20 yksilöllä: ”Kanta tulisi saada mahdollisimman nopeaan kasvuun”

Metsähallituksen tuoreen arvion mukaan norppien määrä Saimaalla on noussut noin 20 yksilöllä edellisestä vuodesta. Pitkäjänteinen suojelutyö ja verkkokalastuksen rajoitukset ovat tuottaneet tulosta, joka näkyy kannan hitaana kasvuna. Tänä vuonna pesälaskentaa hankaloitti vähäluminen talvi, joten tarkkaa arviota ei pystytty tekemään.

Metsähallituksen tänään julkaiseman arvion mukaan saimaannorppia arvioidaan olevan nyt noin 420–430 yksilöä. Edellinen kanta-arvio oli noin 410 yksilöä.

”Kun WWF aloitti saimaannorpan suojelun 1970-luvun lopulla, norppakannan arviointiin olevan hieman yli sadan yksilön kokoinen. Kannan tasainen kasvu osoittaa, että saimaannorpan suojeluun on löydetty toimivia ratkaisuja. Etenkin laajentuneet verkkokalastuksen rajoitukset ja viime vuosina myös apukinosten kolaaminen ovat auttaneet norppaa”, WWF:n ohjelmapäällikkö Petteri Tolvanen sanoo.

”Suunta on oikea, mutta saimaannorppa on edelleen erittäin uhanalainen”, Tolvanen muistuttaa.

Kannalla tarkoitetaan saimaannorppien talvista yksilömäärää ennen helmi-maaliskuussa syntyneitä kuutteja. Tänä vuonna saimaannorppien kannan arviointia hankaloitti ennätyksellisen leuto talvi. Etelä-Saimaalla järvi oli jään peitossa vain pari kuukautta, eikä läheskään kaikkia norpan pesäpaikkoja löydetty. Vaikeista laskentaoloista johtuen kanta-arvio on karkea ja perustuu vuoden 2019 kuolleisuus- ja syntyvyystietoihin sekä kannan aiempaan kehitykseen viimeisen kolmen vuoden ajalta.

Leudon talven vaikutukset näkyvät vasta tulevina vuosina

Viime talvi oli saimaannorpille haastava. Ilman kunnollista lumipesää kuutit ovat alttiina säälle ja otollisia saaliita petoeläimille. Tänä vuonna tavallista useampi pesäkuolleena löydetty kuutti joutuikin pesissä tai niiden lähistöllä petojen, lähinnä ketun, tappamaksi. Kuuttien imetysaikainen kuolleisuus oli heikon lumitilanteen takia tänä vuonna todennäköisesti normaalia korkeampaa, mutta sen vaikutus norppakantaan näkyy vasta tulevien vuosien kanta-arvioissa.

”Norppa on riippuvainen talvisesta jää- ja lumipeitteestä. Jos se ei pysty tekemään lumipesää ja synnyttämään kuuttia sinne, nousee kuuttien kuolleisuus kohtalokkaisiin lukuihin. Apukinosten kolaaminen on tehokas keino auttaa kuutteja selviytymään, mutta se onnistuu vain, jos jää kantaa kolaajat ja lunta on kolattavaksi. Myös keinopesiä on kokeiltu Saimaalla, mutta tämä suojelukeino on vasta tutkimusvaiheessa” Tolvanen selvittää.

Imetysiän yli selvinneiden saimaannorppien merkittävin kuolinsyy on edelleen hukkuminen kalanpyydyksiin. Norpalle vaarallisia kalanpyydyksiä ovat ennen kaikkea kalaverkot, mutta myös valitettavan moni käytössä olevista katiskoista on norpalle vaarallisia. Norppaturvallisen katiskan nielu on jäykistetty niin, että katiskan nielu ei leviä yli 15 senttimetrin levittämälläkään. Norppaturvallisia katiskoja voi ostaa valmiina tai rakentaa itse esimerkiksi asentamalla löysänieluiseen katiskaan nielurajoittimen.

”Ilmaston lämpeneminen on tällä hetkellä suuri ja nopeasti kasvava uhka saimaannorpille. Sen takia kanta tulisi saada mahdollisimman nopeaan kasvuun, ja kaikista ihmisen aiheuttamista norppakuolemista pitäisi päästä eroon. Tehokkain toimi on jatkaa keväistä verkkokalastuskieltoa heinäkuun loppuun, sillä kuuttien kalanpyydyskuolleisuus on selvästi siirtynyt heinäkuulle”, WWF:n suojelujohtaja Jari Luukkonen korostaa.

Haluatko auttaa saimaannorppaa?

Liity saimaannorpan suojelijoiden eturiviin!

Jos erittäin uhanalainen saimaannorppa katoaa Saimaalta, se katoaa koko maailmasta. Ihminen on sen suurin uhka. Ihminen voi olla myös sen pelastaja.

Auta Saimaannorppa-kummina

Liity saimaannorpan suojelijoiden eturiviin!

Jos erittäin uhanalainen saimaannorppa katoaa Saimaalta, se katoaa koko maailmasta. Ihminen on sen suurin uhka. Ihminen voi olla myös sen pelastaja.

Sinua saattaa kiinnostaa